Iranissa kesäkuun vaaleista asti kytenyt levottomuus voimistuu. Viime aikojen selkkaukset kertovat hallituksen kyvyttömyydestä palauttaa vakautta. Oppositio puolestaan oppii yhä ovelammaksi.
Entinen presidentti Akbar Hashemi Rafsanjani nostatti joulukuun alussa hälyn vaatimalla Iranin johtoa kunnioittamaan kansan vaatimuksia.
Kohu yltyi, kun Iranin televisio näytti 7. joulukuuta, miten opiskelijoiden mielenosoituksessa poltettiin islamilaisen vallankumouksen isän, ajatollah Ruhollah Khomeinin kuva.
Iran on todennäköisesti siirtymässä avoimien yhteenottojen vaiheeseen uskonnollisen johtajan, ajatolla Ali Khamenein, vaisuista rauhanvetoomuksista huolimatta.
Tv näytti Khomeinin
kuvan polttamisen
Khomeinin kuvan poltto ei sinänsä ollut tavatonta kärjistyneessä tilanteessa. Sen näyttäminen valtion tv:ssä kuitenkin tähtää siihen, että islamilaisen vallankumouksen ”tosiuskovaiset” lähtevät raivoissaan liikkeelle.
Hallituksen kannattajien tavoitteena on osoittaa, että vaaleja arvostellut laillinen oppositio on radikalisoitunut ja uhkaa islamilaisen tasavallan perustaa.
Lisäksi kova linja haluaa pakottaa opposition johtajat vannomaan julkisesti uskollisuutta Khomeinille. Sen toivotaan heikentävän näiden uskottavuutta vihaansa kasvattavan nuoremman polven keskuudessa.
Strategia ei kuitenkaan toimi, koska oppositio on osannut kääntää islamilaisen tasavallan symbolit ja ikonit hallitusta vastaan. Kaikki oppositiojohtajat tuomitsivat Khomeinin häpäisemisen, mutta kyselivät samalla, miksi se piti esittää tv:ssä.
Tärkeimmät oppositiojohtajat Mir Hossein Mussavi ja Mehdi Karrubi sekä entisen presidentin Mohammad Khatamin johtama uskonoppineiden yhdistys pyysivät lupaa järjestää Khomeinin perintöä tukevia mielenosoituksia valtion virallisen mielenilmauksen rinnalla.
Hallitus ärtyi
Rafsanjanin puheesta
Kaikki opposition mielenosoitukset kieltänyt sisäministeriö on hankalassa välikädessä. Oppositio on näet viime kuukausina lähtenyt mukaan mielenosoituksiin, joita hallitus on järjestänyt islamilaisen tasavallan merkkipäivinä.
Nyt taistellaan siitä, kuka on Khomeinin uskollisin seuraaja.
Toinen myrskykeskus on Rafsanjanin 5. joulukuuta pitämä puhe, jossa hän vaati kunnioittamaan kansan tahtoa ja tuomitsi vallankumouskaartin ja basij-militian hyökkäykset mielenosoittajia vastaan.
Tiedustelusta vastaava ministeri Heidar Moslehi tulkitsi Rafsanjanin vaativan ajatollah Khamenein eroa ja katsoi sen salaliitoksi tasavaltaa vastaan. Moslehi luonnehti tapausta jäävuoren huipuksi eli tuli samalla myöntäneeksi opposition vaikutusvallan laajuuden.
Rafsanjania vastaan hyökkäsi moni muukin vallan huipulla. Kovan linjan kansanedustaja Ruhollah Hosseinian kuitenkin huomautti, että Rafsanjani – samoin kuin Mussavi ja Karubi – on ”liian pieni marttyyriksi”.
Se heijastaa hallituspiirien arviota, että oppositiojohtajien pidättäminen vain syventäisi poliittista kriisiä.
Islamilaisen tasa-
vallan tabut rikottu
Ylintä valtaa käyttävällä Khameneilla näyttää olevan vaikeuksia hallita tilannetta. Koko Iranin johdon halvaantumisesta kielii myös hallituksen salailu kesällä suljetun Kahrizakin vankilan asioissa.
Hallitus on kieltäytynyt vastaamasta mielenosoittajien kysymyksiin siitä, ketkä olivat vastuussa kidutuksesta ja murhista vankilassa.
Iranin tulevaisuus on yhä hämärän peitossa, mutta ainakin lähes kaikki islamilaisen tasavallan tabut on rikottu.
*Politiikan tutkija Farideh Farhi työskentelee Havaijin yliopistossa ja toimii National Iranian American Councilin neuvonantajana.
Tausta
Iranin vanhoillinen presidentti Mahmud Ahmadinejad valittiin uudelle kaudelle kesäkuun vaaleissa, joita oppositio pitää vilpillisinä. Vaalien jälkeen alkaneet opposition protestit tukahdutettiin useiksi kuukausiksi, mutta sittemmin väki on lähtenyt uudelleen kaduille. Vaatimuksiin kuuluu pidätettyjen ja murhattujen kohtalon selvittäminen. (IPS)