Kaksi maakuntaliittoa ryhtyy yhdessä selvittämään, miten Jyväskylän ja Helsingin välinen junamatka saataisiin taittumaan kahdessa tunnissa nykyisen kolmen sijasta.
Junayhteys Jyväskylän ja Helsingin välillä on vuosikymmenten kuluessa nopeutunut tuntuvasti, kaikkein eniten vuonna 1978 Jämsänkosken oikoradan toteutumisen myötä.
Uuden, vielä nykyistä nopeamman junayhteyden tarpeellisuutta on Keski-Suomessa perusteltu muun muassa maakunnan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamisella, kuljetusten taloudellisuuden lisäämisellä sekä ympäristönäkökohdilla.
Keski-Suomen liitto käynnistää yhdessä Päijät-Hämeen liiton kanssa esiselvityksen nopean ratayhteyden rakentamisesta Jyväskylästä Helsinkiin. Tarkoituksena on selvittää karkealla tasolla muun muassa erilaisia radan linjausvaihtoehtoja, kustannuksia, liikenteen määrää ja laatua sekä radan vaikutuksia.
Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin sisältyy maakunnan tulevien vuosien kärkihankkeisiin. Raideliikenneverkon kehittämisestä vastaavan ratahallintokeskuksen (RHK) selvityksen mukaan Jyväskylän ja Helsingin väliseen tavoitteelliseen matka-aikaan 2 tuntia 15 minuuttia ei ehkä ole mahdollista päästä nykyistä rataverkkoa käyttäen.
Kun Ratahallintokeskuksella ei ole tällä hetkellä resursseja selvityksen tekemiseen, Keski-Suomen liitto ottaa hankkeessa vetovastuun. Maakuntahallituksen jäsen Kari Yksjärvi pitää kuitenkin tärkeänä, että RHK on asiantuntijana mukana maakuntaliittojen yhteisessä selvityksessä.
Keski-Suomessa on puhuttu radan oikaisemisesta Jämsästä Lahteen tai Riihimäelle. Päijät-Hämeen liitto haluaa selvityttää myös radan linjaamisen Päijänteen itäpuolelta.
Toinen raidepari
nopeampi ratkaisu
Yksjärven mukaan kokonaan uusien rataosuuksien rakentamista voidaan ajatella aikaisintaan parin- kolmenkymmenen vuoden aikajaksolla. Realistisempana hän pitää Tampere-Jyväskylä -rataosuuden parantamista.
– Jos Helsingin ja Tampereen väille tulee kaksi raidetta lisää, niin Jyväskylän ja Helsingin välin nopeuttamiseksi kannattaisi ehkä rakentaa toinen kiskopari myös Tampereen ja Jyväskylän välille. Se voisi nopeammin lyhentää matka-aikaa puolisen tuntia, Yksjärvi arvelee.
Myös investointijohtaja Kari Ruohonen Ratahallintokeskuksesta totesi KU:lle jo tämän vuoden alussa Suomen raideliikenteen kannalta ongelmalliseksi sen, että 90 prosenttia radoista on yksiraiteisia. Ruohosen mukaan kahden vierekkäisen raiteen välityskyky on nelinkertainen verrattuna yhteen raiteeseen. Kaksiraiteisella osuudella junat voivat ohittaa toisiaan ja väistää, mikä tehostaa liikennettä, eikä se ole niin häiriöherkkää.