Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL vaatii hallitusta ja eduskuntaa turvaamaan kansalaisten yhdenvertaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen saamisessa Paras-hankkeen valmistuttua.
Tähän tarvitaan järjestön mielestä poliittinen ratkaisu kunta- ja palvelurakenteen jatkosta. Sitä edellyttävä kirje jätettiin keskiviikkona kansanedustajille ja keskeisille ministereille.
– Paras-puitelaki päättyy vuonna 2012, ja ilman selvää linjausta jatkosta tilanne jää epäselväksi, ja nykyiset ongelmat jatkuvat, STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä pelkää.
Ongelmallisiksi ovat osoittautuneet kuntien muodostamat yhteistoiminta-alueet, jotka ovat ottaneet järjestettäväkseen alueen muodostamien kuntien sosiaali- ja terveyshuollon palvelut. Alueita ovat muodostaneet kunnat, jotka eivät yksinään pysty huolehtimaan palveluista.
Särkelän mukaan kunnat ovat siirtäneet vaihtelevasti palveluitaan yhteistoiminta-alueelleen. Jotkut ovat siirtäneet sinne sosiaalipalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta, mutta jättäneet perusterveydenhuollon palvelut itselleen. Muitakin menettelyjä voi olla samalla alueella.
– Yksittäisen kuntalaisen on tällöin vaikea tietää, miten palvelut toimivat, mitä palveluja saa kunnasta ja mitä taas alueelta. Yhdenmukaisten palvelujen saaminen käy vaikeaksi.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on yhteisiä asiakkaita, mutta jos toiminnat eriytetään toisistaan, palvelujen saanti vaikeutuu entisestään, ja asiakkaan tarvitsema ehjä palvelukokonaisuus pirstoutuu, Särkelä sanoo.
Tämän uhkan torjumiseksi tarvitaan hänen mielestään poliittinen linjaus, joka määrittelee selvästi, miten ja millä logiikalla palvelut järjestetään niissä kunnissa, jotka eivät ole riittävän vahvoja peruskuntina tekemään sitä yksinään.
– Näkisin hyvänä sellaisen ratkaisun, jossa korostetaan, että pitkällä aikavälillä tavoitteena ovat riittävän vahvat peruskunnat, ja välivaiheena siihen toimivat sosiaali- ja terveysalueet, Särkelä määrittelee.
Paras-hankkeen jatko on juuttunut hallituksen, lähinnä keskustan ja kokoomuksen, erimielisyyksiin. Ne jarruttavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain kirjoittamista. Sen pitäisi tulla voimaan vuonna 2013.
– Pahin mahdollisuus on se, ettei uutta lakia synny, vaan tehdään joku kompromissi, joka vain pahentaa tilannetta entisestään, Särkelä epäilee.