Marraskuun alussa koettiin jälleen kerran julmalla tavalla se, että raha, menestys tai julkisuus eivät ole avaimia onneen. Ökyrikkaista ja Porschella ajavista ihmisistä osa päätyy äärimmäiseen ratkaisuun, joka jättää läheiset suremaan ja kysymään ikuisesti ”Miksi?”. Tuoreimpana esimerkkinä tästä on marraskuun alussa itsemurhan tehnyt Saksan maajoukkuemaalivahti Robert Enke, joka jättäytyi junan alle.
PETA:n riveissä turkiksia vastaan kampanjoinutta Enkeä on muistettu Saksassa massiivisin menoin. Esimerkiksi muutaman päivän ajan suru-uutisen jälkeen kaikkien Bundesliiga-seurojen kotisivut ohjasivat käyttäjät Enken muistoa kunnioittavalle sivustolle. Lepää rauhassa, Ruhe in Frieden!
Jos jotain positiivista murhenäytelmästä halutaan hakea, niin toivottavasti Enken tragedia johtaa siihen, etteivät huippu-urheilijat peittelisi enää masennustaan. Se kun usein vain pahentaa tilannetta.
Enke ei ole ainoa huippufutaaja, joka on tunnetusti päätynyt itsemurhaan. Esimerkiksi englantilainen Justin Fashanu löydettiin hirttäytyneenä vuonna 1998. Vasta 37-vuotiaana menehtyneen Fashanun kuoleman taustalla olivat ilmeisen perättömiksi osoittautuneet väitökset seksuaalisesta väkivallasta. Nämä syytökset Fashanu koki äärimmäisen ahdistaviksi.
Muun muassa Notts Countyn nutussa pelannut Fashanu oli huippu-urallaan ollut uranuurtaja ollessaan myös ensimmäinen ja toistaiseksi lähes ainoa avoimesti homoseksuaali huippufutaaja.
Masennus ja ahdistus ovat edelleen melkoisia tabuja, vaikka muutamat pelaajat ovat jo kertoneet tarinansa julki. Jostain syystä heitä löytyy varsinkin Saksasta. Esimerkiksi Saksan maajoukkueen entinen keskikenttäpelaaja Sebastian Deisler on kohdannut oman mielensä synkimmät sopukat dramaattisella tavalla.
Mies oli pitkään sairaalahoidossa masennuksen ja burnoutin takia ja joutui myös pitkälti niiden takia lopettamaan uransa vasta 27-vuotiaana vuonna 2007. Tänä vuonna Deisler julkaisi kirjan Takaisin elämään, jossa hän kertoo varsinkin median armottomasta prässistä syntyneistä suorituspaineista.
Ei mikään ihme, koska teinivuosistaan alkaen Deisleriä kutsuttiin lempinimellä ”Basti Fantasti” ja hänen odotettiin johtavan Saksan A-maajoukkueen peliä jo 19-vuotiaana. Eikä hänelle ollut laisinkaan helppoa sopeutua huippufutiksen materialistiseen maailmankuvaan, jossa tärkein pelaajalta udeltava asia on ”paljonko tienaat” tai ”kuinka hieno auto sinulla on?” Ja kentällä tapahtuneiden loukkaantumisten jälkeen mieli oli yhä enemmän maassa.
Tübingenin yliopistossa tehdyssa tutkimuksessa onkin selvinnyt, että joka viides huippu-urheilija on ainakin toisinaan depressiivinen. Henkiset ongelmat ovat yleensä alkaneet samoihin aikoihin kun fyysinen suorituskyky on pelaajalla häiriintynyt. Näiden tietojen perusteella onkin suunnattu kosolti kritiikkiä valmennusjärjestelmää kohtaan, jossa ei anneta vammojen parantua kunnolla, vaan pyritään saamaan vain urheilijat kilpailukykyisiksi kisoihin.
Vakiorivillä sukelletaan tyypilliseen tapaan Englannin Valioliigan pariin. Sunnuntaina 3–0 kuokkaansa Chelsealta ottanut Arsenal kohtaa kotikentällään Stoken. Mikäli Arsene Wenger haluaa seuran pysyvän edes teoreettisesti mukana mestaruustaistossa, on Tykkimiesten pakko ottaa matsista täydet pisteet. Juuri tässä piileekin vieraiden mahdollisuus, ja Stoke onkin repinyt hyvin tasapelejä vierasotteluistaan. Ykkönen, joka varmistetaan ristillä
Sunnuntaina paikallisottelussa Evertonin kellistänyt Liverpool sai varmasti 0–2-voitostaan lisäpotkua tuleviin koetoksiin. Sen ohella maalitykki Fernando Torres lienee nyt jo pelikuntoinen. Vaikka Blackburn on hyvä kotijoukkue, on Pool vahvoilla. Suora kakkonen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 5.12. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(X), 1, 2, 2, 1(2), 1(X), 1(2), 2, 1(X), 1(2), 1, 2, 1.