Ammattiyhdistysliike toivoo oikeudenmukaisia tuloksia ensi maanantaina alkavalta Kööpenhaminan ilmastokokoukselta.
– Haluamme, että ratkaisut ovat solidaarisia koko maailman mitassa. Pitää pystyä tekemään kunnon ilmastopolitiikkaa, jolla turvataan myös syntymättömien oikeudet. Tarvitaan sukupolvien yli tapahtuvaa solidaarisuutta, Suomen ryhmään kuuluva STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund sanoo.
Ilmastonmuutos muuttaa työtä
Sund muistuttaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa rakennemuutoksia kohonneiden energiakustannusten takia.
– Kun ympäristöveroja ja energiaveroja tulee, niiden pitää kohdistua sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
Sund vaatii myös muutosturvan vahvistamista, koska ilmastonmuutos muuttaa työelämää.
– Muutos on aina epävarmuuden lähde. Ay-liikkeen tehtävä on poistaa epävarmuus, jonka ilmastonmuutos aiheuttaa verstaan lattialla ja konttoreissa työpöytien äärellä.
Sund odottaa Kööpenhaminan kokouksesta sitovaa, poliittista sopimusta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
– Tai noh, voiko poliittinen olla sitova, jos se ei ole juridinen. Kai se voi, jos jäsenmaat ratifioivat sen lainsäädäntöönsä, Sund päättelee.
Ay-liike jäi melkein ulos
Suomalaisen ay-liikkeen edustuksen saaminen Kööpenhaminan suomalaisdelegaatioon venyi kalkkiviivoille. Sundin mukaan alkuvaiheessa näytti siltä, että työmarkkinakentältä saadaan mukaan vain hyvin ohut näkemys.
– Se kuvasti hallituksen ajatusta, että tämä olisi vain yritysten virkamiesten ja kansalaisjärjestöjen, mutta ei työmarkkinajärjestelmän asia. Siinä hallitus oli pielessä. Onneksi hallitus viisastui loppusuoralla.
Sundin mukaan sillä on paljon merkitystä, kuinka vakavasti ay-liike tulee ottamaan ilmastonmuutoksen.
– Jos meitä pidetään ulkokehällä, eihän asia tule myöskään sopimusneuvotteluihin ja ay-liikkeen toimintaan niin kuin tulosten kannalta olisi suotavaa.
Hänen mielestään myös kotimaisissa työmarkkinapöydissä voitaisiin torjua ilmastonmuutosta.
– Miksi esimerkiksi etätyön kehittäminen on ihan lapsen kengissä? Nykyistä paremmilla etätyömääräyksillä saataisiin työpaikkaliikenteestä kymmenessä vuodessa kolmannes pois.