Koulutus luetaan työttömyydeksi, jos hallituksen esitys menee eduskunnassa läpi. Tällöin se kerryttää päiviä ja työttömän 500 päivää kestävä oikeus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan hupenee myös työvoimapoliittisen koulutuksen aikana.

– Koulutusajan laskeminen mukaan työttömyysturvan 500 päivän enimmäisaikaan nostaa koulutuskynnystä, vaikka esitys lähtee päinvastaisesta olettamasta, Vasemmistoliiton Erkki Virtanen toteaa vastalauseessaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön, josta harvalukuinen eduskunta Vasemmistoliiton johdolla tiistaina keskusteli.

– Jos koulutukseen hakeutuvan perusturva uhkaa puolittua kesken koulutuksen, moni jättää kokonaan hakeutumatta koulutukseen. Mitä lähempänä 500 päivän raja on, sitä korkeammaksi nousee kynnys kouluttautua. Tämä ei johdu aktiivisuuden puutteesta vaan taloudellisesta pakosta. Jos raha ei riitä elämiseen, niin se ei riitä.

Virtanen toteaa myös, että ylläpitokorvauksen nostaminen yhdellä tai kahdella eurolla ensi vuonna on lähinnä pelleilyä, eikä hän usko lakiesityksen korjaavan yhä paisuvaa työttömyyttä.

– Kyse on paremminkin säästölaista, jonka tarkoituksena on pudottaa suuri joukko työttömistä työmarkkinatuelle ja siten pakottaa työttömät ottamaan mitä hyvänsä työtä vastaan millä tahansa ehdoilla.

ILMOITUS

Pakolla kuntouttaviin töihin

– Työttömyyden aikaiseen perusturvaa ei vieläkään tule sentinkään tasokorotusta, Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi muistuttaa.

Hän arvioi, että ne asiat, jotka hallituksen esityksissä voi laskea parannuksiksi, kohdistuvat työttömistä parhaassa asemassa oleviin eli pitkän työuran tehneisiin ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä oleviin työttömiin.

– Mutta pitkään työttömänä olleita kannustetaan sanktiolla ja kepillä, hän sanoo.

Siitä on esimerkki kuntouttavaan työtoimintaan luvassa oleva muutos. Vaikeasti työllistettäville tarkoitetun kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuus lisääntyy ja sitä sanktioidaan samalla, kun se laajennetaan koskemaan 25 vuotta täyttäneitä.

Nyt käsiteltävän lakimuutoksen tultua voimaan joutuu työmarkkinatukea saava työtön karenssiin 60 päiväksi, jos kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää sen. Jos työtön saa toimeentulotukea, tuki alenee enimmillään 20 prosentilla.

Jos toimenpiteistä kieltäytyy useamman kerran, toimeentulotukea voidaan leikata jopa 40 prosenttia.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen ei tätä hyväksy, ja Vasemmistoliitto esittääkin lakiesityksen hylkäämistä.

– Pitkäaikaistyöttömän elämänhallinta voi kuitenkin olla siinä tilassa, ettei hän kykene edes hahmottamaan häneen kohdistuvia sanktioita, hän arvioi.

Työssäoloehto lyhyemmäksi

Parannustakin on tarjolla. Työssäoloehdot lyhenevät, kun ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan oikeus ansiopäivärahaan täyttyy kahdeksassa kuukaudessa eli 34 viikossa nykyisen 43 viikon sijaan, kun uusi laki tulee voimaan.

Matkaa on vielä 90-luvun tilanteeseen. Silloin kuuden kuukauden työssäkäynti riitti turvaamaan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saamisen.

Myös yrittäjien työssäoloehtoa lyhennetään 24 kuukaudesta 18 kuukauteen.