Suomen Mielenterveysseura varoittaa pitkäaikaisen sairauden merkitsevän köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Vaikka Suomi pitää itsestään yllä hyvinvointivaltion mielikuvaa, lisääntyy kansalaisten eriarvoisuus koko ajan. Tämä näkyy toimeentulossa, terveydessä, koulutuksessa, osallistumismahdollisuuksissa, maahanmuuttajien aseman heikentymisessä, palvelujen saatavuudessa, jopa ihmissuhteissa ja eliniän pituudessa.
Kannanotossaan Mielenterveysseura muistuttaa, että taloudellisista ja sosiaalisista syistä juontuvat terveyserot ovat Suomessa suuret. Vuosituhannen alusta lähtien pienituloiset ovat lisäksi kantaneet suhteellisesti suurimman taakan terveydenhuollon maksuista. Silti he voivat yhä huonommin.
Sairaus voi edelleen suistaa raiteiltaan toimeentulon, jokapäiväisen taloudellisen selviytymisen ja sen mukana muutkin elämän perusasiat.
Mielenterveysseuran mukaan kansanterveydessä on tapahtunut paranemista. Silti yhteiskunnallinen asema, koulutus ja tulotaso ovat edelleen merkittäviä terveyden kannalta. Etenkin vaikeasti vammaisina syntyneet tai nuorena psyykkisesti sairastuneet ovat köyhiä koko elämänsä.
Suomessakin on alettu liittää köyhyys tai muu huono-osaisuus yksilön ominaisuuksiin tai etniseen taustaan, vaikka kyse on pitkälti yhteiskunnan resurssien epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta, järjestö huomauttaa.
”Mielenterveysseura katsoo, että väestön mielenterveyden edistämiseksi ja asianmukaisten palvelujen saamiseksi on tärkeä lisätä oikeudenmukaisuutta koko yhteiskunnassa ja vähentää mielenterveyttä uhkaavaa eriarvoisuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pitkäaikaisen sairastamisen ongelmiin ja syrjäytymisen uhkaa aiheuttavaan taloudelliseen kehitykseen”, seuran valtuusto toteaa. (KU)