Ihanan hellyttävä ranskalainen koulupoika pikku Nikke on ehtinyt miehen ikään. René Goscinnyn ja ystävänsä Jean-Jacques Sempén luoma Nikke-hahmo täyttää 50 vuotta. WSOY on julkaissut Niken syntymäpäivien kunniaksi juhlajulkaisun Onneksi olkoon, Nikke!
Kirjassa on ihan ensimmäinen Nikke-tarina sekä yhdeksän ennen suomeksi julkaisematonta tarinaa. Tarinoiden käsikirjoittaja René Goscinny kuoli jo vuonna 1977, mutta hänen tyttärensä Anne Goscinny löysi isänsä tavaroiden joukosta nyt julkaistut Nikke-tarinat. Ei edes Jean-Jacques Sempé, Nikke-tarinoiden kuvittaja, ollut lukenut niitä ennen.
Goscinnyn tyttären pyynnöstä hän kuvitti nyt julkaistut tarinat loistavilla akvarellikuvillaan. Nikke heräsi jälleen eloon keväällä 2008, kolmekymmentä vuotta myöhemmin käsikirjoittajansa kuolemasta.
Nikke on pieni vilkas poika, jolle sattuu ja tapahtuu.
Niken seikkailut sijoittuvat 1950-luvun Ranskaan. Hän on noin 10-vuotias poika, joka ystäviensä kanssa joutuu kaikenlaisiin tilanteisiin, yleensä tietämättään. Nikke ei ole ilkiö, eikä riiviö. Hän on vain pieni vilkas poika, jolle sattuu ja tapahtuu.
Nikke on tarinoiden kertoja. Kaikki tapahtumat peilautuvat hänen kauttaan. Goscinny käyttää mestarillisesti lapsenomaista tekstiä, joka huvittaa myös aikuisia. Tarinoissa on lämmintä huumoria, villiä menoa ja tilannekomiikkaa, joka usein syntyy siitä, kun Nikke ymmärtää asiat eri tavalla kuin aikuiset. Nikke tapahtumien kertojana näkee tapahtumat hauskoina ja jännittävinä, niin kuin vain lapsi voi asiat kokea. Kirjan aikuisten mielestä taas tapahtumissa ei ole mitään hauskaa.
Mutta eihän hyväntahtoiselle Nikelle voi olla vihainen. Esimerkiksi tarinassa Pääsiäismuna isä piilottaa suklaamunia pihalle ruohikkoon, että Nikke kavereineen voisi niitä etsiä. Nikke tietenkin haluaa, että isäkin osallistuisi etsintöihin ja hän oli isälle ”yllätyksenä” piilottanut tämän rannekellon ruohikon sekaan. Ja soppahan on valmis ja samoin tarina pääsee nikkemäiseen vauhtiinsa.
Kirjan muut tarinat eivät aivan yllä tuon aloitustarinan tasolle. Ilmeisesti Goscinny itsekään ei ole ollut niihin aivan tyytyväinen, koska ne ovat jääneet hänellä ns. pöytälaatikkoon.
Vaikka Nikke onkin keksitty hahmo, niin Anne Goscinnyn mukaan Niken seikkailuissa yhdistyy René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén omia lapsuusmuistoja. Pistää väkisinkin miettimään, saisiko nykyajan lapsista aikaan samanlaisia tarinoita.
Kun seuraa tätä nykymaailman menoa, tuntuu siltä, että ennen lapset saivat olla lapsia ja leikit olivat lasten itsensä keksimiä leikkejä. Niistä leikeistä on saatu aikaan monta hauskaa tarinaa, jotka lämpimällä huumorillaan huvittavat niin aikuisia kuin lapsiakin.
Toivottavasti Nikke löytää tiensä vielä monen nykyajan lapsen kuin myös aikuisenkin luettavaksi. Muutama Nikke-tarina illassa saa väkisinkin hymyn huulille jopa huonon koulu- tai työpäivän jälkeen. Kyllä Nikkeä vielä tarvitaan ainakin toiset viisikymmentä vuotta, jos ei kauemminkin.
Goscinny–Sempé: Onneksi olkoon Nikke! Suomentanut Anna-Maija Viitanen. WSOY. 163 sivua.