Puolassa ihmetellään, miksi Suomi ja Ruotsi ovat tulleet mukaan Itämeren Nord Stream -kaasuputkihankkeeseen. Puolalaisten mielestä hankkeesta ei ole taloudellista hyötyä siihen liittyneille maille, ja lisäksi se on uhka alueen ympäristölle.
Puolalaisten mielestä venäläistä kaasua olisi voitu viedä länteen Itämeren kaasuputkea halvemmalla rakentamalla toinen liittymä Jamalin kaasuputkesta, josta Puolan ja Venäjän hallitukset sopivat vuonna 1993.
”Venäjän välikappale
Puolan painostamiseksi”
Puolassa uskotaan kuitenkin, että Venäjä päätyi Itämeren putkeen poliittisista syistä. Näkemystä tukee myös arvostettu venäläinen kaasumarkkinoiden analyytikko, East European Gas Analysis -konsulttiyrityksen johtaja Mihail Kortshemkin, jonka käsityksiä puolalaislehdet esittelevät.
Kortshemkin arvioi, että Nord Stream ei ole taloudellisesti tarpeellinen Venäjälle eikä Euroopan unionille. Hänen mukaansa projektin todellinen tavoite ei ole Venäjän kaasutoimitusten lisääminen länteen.
Kortshemkin on puolalaisten kanssa samaa mieltä siitä, että kyseessä on Venäjän poliittinen järjestely, jolla Venäjä voi painostaa Puolaa.
Kortshemkinin mukaan kaasun vienti Itämeren kaasuputken ansiosta ei voi kasvaa, koska Venäjän kaasu on markkinoiden kalleinta. Hän arvioi, että Venäjän kaasun vienti pysähtyy pitkäksi aikaa 150 miljardiin kuutiometriin vuodessa.
Venäläisanalyytikko kiinnittää huomiota siihen, että viime helmikuun esittelyssään ulkomaisille sijoittajille Gazprom ei edes maininnut kaasun viennin lisäämistä länteen.
Kortshemkin muistuttaa, että jos Itämeren kaasuputkea ei rakennettaisi, Valko-Venäjän tai Puolan kaasuhanan sulkemisesta kärsisi Saksa, joka saa kaasua Jamal-Europa -putkesta. Itämeren putken valmistuttua voidaan rauhassa kääntää hanaa ja lähettää polttoainetta hankkeeseen osallistuville maille.
Puola vastaa
ydinvoimalalla
Puolan pääministeri Donald Tusk keskusteli viime viikolla Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn kanssa toisen ydinvoimalan rakentamisesta Puolaan. Ydinvoima on vastaus Itämeren kaasuputkelle, jonka pääministeri Vladimir Putin voi sulkea Puolalta.
Ensimmäinen voimala on alustavasti sovittu rakennettavaksi vuonna 2020. Toinen on tarkoitus rakentaa vuonna 2030. Sarkozyn tavoitteena on tehdä Ranskasta ydinvoimateknologian pääviejä maailmalle.
Ranskan presidentin pyrkimykset ovat kuitenkin saaneet kolauksen, koska sekä ranskalaiset, brittiläiset että suomalaiset ydinvoiman turvallisuutta valvovat viranomaiset ovat asettaneet kyseenalaiseksi suuren ranskalaisen ydinvoimaloita rakentavan valtionyrityksen Arevan reaktorien turvallisuuden.
Pääministeri Tusk toivoo, että yhteiset voimalaprojektit voisivat edistää Puolan ja Ranskan kumppanuutta.
Tusk ei kuitenkaan halua perustaa maan energiapolitiikkaa yksistään ydinvoiman varaan, vaan korostaa, että energia-asiat ratkaistaan Euroopan unionissa. EU kuitenkin toivoo Puolalta enemmän panostusta uusiutuvien energiavarojen käyttöön, jossa maa on viimeisten joukossa.