Kesäkuussa 2007 asetetun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevan komitean urakka on kääntynyt loppusuoralle. Aikaa on vuoden loppuun ja komitean mietinnön kirjoittaminen on käynnistetty.
Puheenjohtaja Markku Lehdon mukaan komitean ehdotuksista muodostuu varsin pitkä lista. Kyse on suuresta joukosta enimmäkseen pieniä toimia. Niistä muodostuu kokonaisuus, joilla pyritään pitämään ihmisiä työn syrjässä kiinni.
– Esitykset eivät ehkä ole sellaisia, että maailmanhistoria menisi uuteen asentoon. Niistä muodostuu kuitenkin merkittävä kokonaisuus, joka sisältää aktiivitoimia on monella rintamalla.
Tavoitteena on ollut vääntää sosiaaliturvaa sellaiseen malliin, että se aktivoi ja auttaa ihmistä löytämään uuden mahdollisuuden, jos entinen tie on mennyt tukkoon.
Olosuhteet huomioon ottaen Lehto pitää komitean ehdotusten konkreettisuuden astetta melko hyvänä.
– Sellainenkin kauhukuva oli, että saadaan aikaan paperi, jossa on fiksuja periaatteita, mutta mistään ei voida käytännössä päästä yksimielisyyteen.
Hyssälä patistaa perusturvaesityksiä
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema ns. sosiaalitupo aukaisi tammikuussa monta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja eläkkeisiin liittyvää solmua. Se ei kuitenkaan puhdistanut koko pöytää ja jäljellä on vielä runsaasti etenkin perusturvaan liittyviä kysymyksiä.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) on evästänyt komitean loppusuoraa toivomalla perusturvan kehittämiseen liittyviä ehdotuksia.
Hallitus on tehnyt periaatepäätökset mm. takuueläkkeestä, joidenkin minimietuuksien tasokorotuksista ja niiden sitomisesta indeksiin.
– Perusturvan taso ja korjaamistarve, asumistuen yksinkertaistaminen, palkkatuki, hoitotuen selkiyttäminen ja myös aktiivitukien selkiyttäminen, kysymys hoitotuen ja toimeentulotuen mahdollisesta siirrosta Kelalle, Lehto luettelee komitean edessä olevaa urakkaa.
Lehto ennakoi, että komitea päätyy loppumietinnössään esittämään jonkinlaista tärkeysjärjestystä sosiaaliturvan kehittämistoimiksi. Sen sijaan aikataulun laatimiseen hän suhtautuu empien. Kaikki riippuu talouden tilanteesta ja esimerkiksi työllisyysastetavoitteen toteutumisesta.
Myös perusturvan taso on Lehdon mukaan poliittisen harkinnan kysymys ja hän jättää sen mielellään poliitikkojen päänsäryksi.
Taantuma yllätti
Komitean toimeksianto oli kunnianhimoinen. Tehtäväksi annettiin laaja sosiaaliturvan uudistus, jonka tavoitteena on “työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa”.
Komitea asetettiin talouden korkeasuhdanteessa, joka kääntyi pian syväksi ja yhä jatkuvaksi taantumaksi. Ympäröivät olosuhteet muuttuivat, mutta komitean toimeksianto ei. Piti uudistaa sosiaaliturvaa niukkenevien taloudellisten resurssien oloissa ja valtio on uppoamassa velkoihin korviaan myöten.
Vaikka talouden taantuma on tuonut komitean työskentelyyn oman lisävärinsä, se ei Lehdon mukaan ole ollut ylitsepääsemätön haitta. Sosiaaliturvaa ei ollut alun perinkään tarkoitus uudistaa suhdanteiden mukaan. Muutosten tulee kestää ikääntyvän väestön ja niukkenevan työvoiman aiheuttamat kustannus- ja muut paineet.
– Painopiste oli heti alussa aktivoivissa toimissa ja talouskriisi vahvisti tätä painotusta. Tavoitteena on elatussuhteen korjaaminen tai pikemminkin sen huononemisen estäminen.
Nykytason elatussuhteen säilyttäminen edellyttää Lehdon mukaan lähes 80 prosentin työllisyysastetta, kun se on nykyisin 70 prosentin korvilla. Tehtävä on haastava, mutta ei Lehdon mukaan mahdoton. Esimerkiksi Hollannissa on ylletty 80 prosentin työllisyysasteeseen.
– Tosin siinä on paljon osa-aikatyötä, jossa työn tuottavuus ei ole samaa luokkaa kuin kokoaikatöissä.
Taantuman jälkeen työvoimapula
Lehto muistuttaa, että ennemmin tai myöhemmin taantuma hellittää ja sitä seuraavassa noususuhdanteessa työvoimasta tulee pulaa. Työmarkkinoille tulee vähemmän väkeä kuin sieltä poistuu.
– Siihen tilanteeseen olemme pyrkineet virittämään erilaisia toimia, joilla yritetään saada ihmisiä pysymään työelämässä ja palaamaan sinne.
Se vaatii Lehdon mukaan paljon myös työmarkkinoilta. Korkea työllisyysaste edellyttää työmarkkinoilta positiivista joustoa, jotta ihmiset siellä pysyvät ja ovat valmiita palaamaan myös takaisin työelämään.
Komitea valmistelee esitystä, jolla rohkaistaisiin eläkkeelle lähteneitä palaamaan työmarkkinoille, jos tilanne ja mieli muuttuu. Sellainen voisi olla eläkkeen jättäminen lepäämään.
Työelämään voisi sen perusteella tulla takaisin ja jos rahkeet eivät kuitenkaan riittäisi, voisi palata eläkkeelle ilman monimutkaista hakuprosessia.
Komitean huomio on kiinnittynyt myös työterveyshuoltoon, kuntoutukseen ja koulutukseen, joilla parannetaan ihmisten työmarkkinakelpoisuutta.
– Työvoiman pitää olla sellaisessa kunnossa, että se terveytensä ja osaamisensa puolesta sopii työmarkkinoille, Lehto tuumii.
Kuva: Pekka Sipola