Jarmo Lintunen

Uotilan työryhmä esittää:

Miesten pakollinen asevelvollisuus tulee korvata vapaaehtoisella, kaikille avoimella turvallisuuskoulutuksella. Tähän tulokseen on tullut Vasemmistoliiton miespoliittinen työryhmä.

Kannanotto on ensimmäisiä välituloksia puolueen viime talvena aloittaneen miespoliittisen työryhmän ohjelmatyöstä ja se julkistettiin maanantaina Helsingissä.

Tarkoitus on puuttua asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelmiin.

– Vain miehille pakollinen asevelvollisuus on näkyvin miehiä koskeva tasa-arvo-ongelma, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Uotila arvioi.

– Asevelvollisuusjärjestelmä ei myöskään vastaa tämän päivän laajoihin turvallisuusuhkiin.

ILMOITUS

”Vapaaehtoiset riittävät turvaamaan maan”

Pakollisen asevelvollisuuden tilalle työryhmä esittää molemmille sukupuolille tarkoitettua, vapaaehtoista turvallisuuskoulutusta. Uotila arvioi, että noin 4 000-5 000 koulutetun joukolla selvittäisiin jopa nykyistä laajemman turvallisuuskäsityksen vaatimista tehtävistä paremmin kuin armeijalla, jossa vuosittain suorittaa asevelvollisuutensa noin 28 000 miestä.

– Kaikille tarjotaan mahdollisuutta osallistua monipuoliseen koulutusvalikoimaan, josta voisi valita aseellisen vaikkapa maanpuolustuksen, ympäristöturvallisuuskoulutuksen tai viestintäturvallisuuskoulutuksen mielenkiintonsa tai osaamisensa perusteella, Uotila selventää.

Työryhmä esittää lisäksi houkuttelevuuden parantamiseksi päivärahojen korottamista ja ammattiin johtavaa ja ammattitaitoa vahvistavaa koulutusta palveluksen aikana.

Uotilan mukaan mallilla pystytään turvaamaan riittävät resurssit laajan turvallisuuskäsitteen vaatimiin tehtäviin sekä rauhan että kriisin aikana.

40 prosenttia suorittaa asevelvollisuuden

– Asevelvollisuusarmeija on eurooppalaisessa ympäristössä poikkeus, Uotila muistuttaa ja luettelee: se on voimassa Suomen lisäksi vain Kreikassa, Kyproksella ja Turkissa.

– Tämän päivän teknistyvän ja kallistuvan aseellisen maanpuolustuksen oloissa tehokkaampaa olisi pienempi, mutta samalla motivoituneempi, paremmin koulutettu ja varustettu armeija.

Työryhmä toteaa myös, että nyt todellisuudessa asevelvollisuuden suorittaa vain 40 prosenttia ikäluokasta: naisista jokunen ja miehistäkin vain 80 prosenttia.

– Voidaanko siis puhua yleisestä asevelvollisuudesta? hän kysyy.

Työryhmä ei usko yleisen asevelvollisuuden perusteena käytettyä väitettä siitä, että se vahvistaa maanpuolustustahtoa. Ryhmä toteaa, että laajan turvallisuuskäsityksen mukaisten uusien ympäristö-, elintarvike-, tietoturvallisuus- ja terveysuhkien sekä köyhyyden, pakolaisuuden, terrorismin ja muiden turvallisuusuhkien torjuminen vaatii uutta ajattelua.

Asevelvollisuus aiheuttaa isot kustannukset

Työryhmän mukaan asevelvollisuusarmeija aiheuttaa yhteiskunnalle enemmän todellisia kustannuksia kuin sen osuus valtion budjetista on.

Niitä syntyy, kun miesopiskelijat valmistuvat työelämään vanhempina kuin eurooppalaiset toverinsa tai roikkuvat odottamassa asevelvollisuuden, työn tai opiskelun alkamista.

– Asevelvollisten poissaolo työelämästä maksaa vuodessa jopa miljardi euroa menetettyinä työtunteina.

Uotila pitääkin asevelvollisuusjärjestelmän ylläpitoa ristiriitaisena työllisyysasteen nostamispyrkimysten kanssa.

– Eläkeikiä halutaan nostaa, mutta samaan aikaan hidastetaan koko ikäluokan miesten siirtymistä opiskeluun ja työelämään, Uotila ihmettelee.

Palkka-armeijaa työryhmä ei katso tarvittavan, vaikka pakollinen asevelvollisuus lakkautettaisiin.