Markku Lehdon arvion mukaan työttömistä 10-15 prosenttia elää työttömyysloukussa. Työttömyysloukulla hän tarkoittaa sitä, että jos työtön ottaa työtä vastaan, jää hänelle lisätulosta käteen alle 20 prosenttia.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva SATA-komitea on puheenjohtajansa mukaan edennyt työssään. Lehto sanoo uskovansa, että lähes kaikkiin sen tammikuussa ottamiiin linjauksiin tullaan saamaan aikaan myös tarkemmat ehdotukset, vieläpä määräaikaan mennessä. Komitean pitäisi saada työnsä valmiiksi ennen kuluvan vuoden loppua.
Komitean tammikuussa julkistamat peruslinjaukset sosiaaliturvan uudistamiseksi käsittelevät perusturvan riittävyyttä, aktiivivaihtoehtoja ja työuran pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä.
– Voin sanoa, että linjauksista ovat tarvittavat selvitykset nyt olemassa ja loppuraportin käsittely alkaa kohtapuoliin, totesi Lehto perjantaina Helsingissä.
Komitea on siirtänyt jo 18 esitystään jatkovalmisteluun ja 12:ssa niistä on edetty jo poliittisen päätöksen tasolle.
Toimenpidelinjauksista puolet on Lehdon mukaan jo saatu jollakin tavalla liikkeelle, ei kaikkia tyhjentävästi, mutta niin, että niistä on olemassa eteenpäin jo lähetetty esitys.
Edetä voidaan
askel askeleelta
Lehto pitää johtamansa komitean työn etenemistä tällä tavalla jopa harvinaisena asiana.
Puheenjohtajansa mukaan suurin osa komitean ehdotuksista tulee olemaan sellaisia, että niitä voidaan toteuttaa sen mukaan miten rahaa on. Komitean työskentelyn aikana muuttunut taloudellinen tilanne on vaikuttanut sen työskentelyyn tällä tavalla. Esitykset voidaan mitoittaa niukkoihinkin raameihin ja niissä voidaan edetä askel askeleelta.
Asumistuki on yksi esimerkki tällaisesta uudistuksesta. Komiteassa vallitsee yksimielisyys siitä, että tätä nyt niin monimutkaista tukea on yksinkertaistettava. Kriteereiksi otetaan tulot, vuokra ja asuinpaikka.
Uudistus voidaan tehdä nykytilanteessa käytettävissä olevilla rahoilla. Siihen lisää satsaaminen on sitten myöhempien aikojen valinta.
Tartutaan
mahdollisuuksiin
Komitean käsittelyssä vielä kesken olevista asioista Lehto otti esille työttömien aktivoimisekseen tähtäävät suunnitelman. Hän painotti tarkoituksena olevan saada selvitetyksi miten työttömien aktivointisuunnitelma voitaisiin rakentaa paremmin jäljellä olevan työkyvyn näkökulmasta.
– Ettei siis mietittäisi mitä kaikkea jo on menetetty, vaan rakennetaan mahdollisuuksia, joita on jäljellä.
Kuntoutuksen vastuiden ja prosessien selkeyttämisessä komitea on keskittynyt varsinkin työterveydenhuollossa polttavimmaksi katsomaansa ongelmaan, ennaltaehkäisevään toimintaan. Ongelmaksi on nähty erityisesti se, että kuntoutujia on monta ja tarpeettoman usein on epäselvyyttä siitä, kenen tehtävä henkilön kuntouttaminen on.
Miten pois
työttömyysloukusta?
Matalaa tuloa nauttivilla ei työn vastaanottaminen ole kovin kannattavaa. Tämän on komitea Lehdon mukaan joutunut myöntämään johtopäätöksenä lukuisista selvityksistä, joita sille on tehty ansioiden, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteen sovittamisesta.
– Arvio on se, että työttömistä 10-15 prosenttia elää työttömyysloukussa. Jos he ottavat työtä vastaan, jää heille lisätulosta käteen alle 20 prosenttia.
Malleja ja laskuharjoituksia on tehty useitakin, mutta edelleen on jäänyt selvittämättä, miten suuresta määrästä ihmisiä on kyse.
Lehto toi yhtenä epäkohtaa lieventävänä keinona esille työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisen.
Jos kysymys on kahdesta samassa kotitaloudessa asuvasta henkilöstä, joista molemmat saavat työmarkkinatukea, leikkaa toisen työhön meno tällä hetkellä toisen henkilön työmarkkinatukea niin, ettei siitä käytännössä jää mitään käteen.
Uudistusten kohteena
koko työura
Sosiaaliministeri Liisa Hyssälä korosti torstaina sosiaaliturvassa tehtävät muutokset kohdistuvat työuran eri vaiheisiin. Se tarkoittaa tehokkaampaa opiskelua, vähemmän sairauspoissaoloja, alempia työkyvyttömyyslukuja, alhaista työttömyyttä, kohtuullista tuottavuutta, työelämästä poistumisen myöhentämistä.
Suomen kilpailukyky tulee hänestä tulevaisuudessa riippumaan yhä enemmän osaamisesta ja henkisestä uusiutumiskyvystä.
Tarvittavista toimenpiteistä Hyssälä listasi osasairauspäivärahan kehittämisen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistymisen esteiden vähentämisen, opiskelijoiden aseman parantamisen tarkistamalla sairauspäivärahan ja opintotuen yhteensovittamista sekä sellaisen lainsäädäntökokonaisuuden, jolla pyritään aiempaa tehokkaampaan työnhakuun ja parannetaan kannusteita osallistua työllistymistä edistävään toimintaan.
Hyssälä odottaa edelläolevan lisäksi SATA-komitealta edelleen esityksiä, joilla lisätään henkilön työmarkkinavalmiuksia, parannetaan työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä sekä vähennetään vaikeasti työllistettävien työllistymisen esteitä.
– Tämä on vaativa tehtävä, mutta siinä onnistumalla pystytään vähentämään toimeentuloturvan tarvetta ja sitä kautta köyhyyttä, korosti Hyssälä.