Vuosia kestänyt kiista Keski-Lapin vanhoista metsistä saatiin sovittua tiistaina Metsähallituksen, alueen toimijoiden ja Greenpeacen kanssa.
Suojelualueiden ulkopuolisten talousmetsiksi Metsähallituksen luokittelemien alueiden käyttöä koskeviin neuvotteluihin ovat osallistuneen tänä syksynä alueen kunnat, paliskunnat, Metsähallitus, paikalliset sahat ja Greenpeace.
Neuvottelut ovat olleet osa Metsähallituksen Itä- ja Länsi-Lapin luonnonvarasuunnittelun viisivuotistarkastuskierrosta.
Metsiä pysyvästi metsätalouden ulkopuolelle
Nyt aikaan saadulla sopuratkaisulla sovitut alueet siirretään Metsähallituksen omalla päätöksellä pysyvästi metsätalouskäytön ulkopuolelle. Tässä prosessissa niistä ei tehdä suojelualueita, eikä niihin kohdistu muita uusia käyttörajoituksia.
Lopullinen neuvottelutulos saatiin aikaan ohjausryhmässä, johon kuuluivat Metsähallituksen ja Greenpeacen lisäksi Lapin liiton, Lapin ympäristökeskuksen, Paliskuntain yhdistyksen, metsäteollisuuden ja Saamelaiskäräjien edustajat.
Ohjausryhmän puheenjohtajan maakuntajohtaja Esko Lotvosen mukaan lopputulos on kompromissi, joka antaa kaikille sidosryhmille riittävän hyvän toiminnallisen pohjan tulevaisuudessa uusien maankäytön muutostarpeiden suhteen.
Greenpeacen kampanja ohi Keski-Lapissa
Metsäteollisuuden asiakkaat ulkomailla ovat olleet huolissaan hakkuista Lapin luonnontilaisissa metsissä. Tällä ratkaisulla palautetaan lappilaisen metsäteollisuuden tuotteiden maine Euroopan markkinoilla.
Greenpeacen Sini Harkin mukaan sopimus on päätepiste Greenpeacen kampanjalle Keski-Lapin suojelemattomista erämaista. Se lopettaa siten järjestön viime vuosien merkittävimmän kampanjan Lapissa. Greenpeacen mukaan tärkeimmät luonnontilaiset erämaaosat siirrettiin nyt metsätaloustoiminnan ulkopuolelle.
Osassa alueita sallitaan rajoitettu metsätalous ja osa säilyy normaalin, monikäytön huomioivan metsäntalouden piirissä. Sopimuksessa ovat mukana myös Lapin, Kemin-Sompion, Pohjois-Sallan, Kyrön ja Kuivasalmen paliskunnat, joille kyseiset alueet ovat tärkeitä porolaitumia.
Kaksi prosenttia puuvaroista käytön ulkopuolelle
Neuvottelujen tulos sisällytetään osaksi Itä- ja Länsi-Lapin luonnonvarasuunnittelun välitarkastusta, joka on parhaillaan menossa. Yhteisesti sovittu lopputulos siirsi hakkuiden ulkopuolelle 20 700 hehtaaria metsämaata, jotka ovat aiemmin olleet metsätalouskäytössä.
Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Sallan kuntien alueella siirrettiin metsätaloustoiminnan ulkopuolelle noin kaksi prosenttia valtion metsämaiden puuvaroista syrjäisimmillä metsätalousalueilla.
Pohjois-Suomen metsäteollisuutta ohjausryhmässä edustanut Hannu Virranniemi toteaa, että ratkaisulla haettiin kompromissia, joka ei vaaranna sahojen puunsaantia. Se kuitenkin parantaa vientiteollisuuden mainetta ja näin kokonaisuutena turvaa Pohjois-Suomen metsäteollisuuden edellytyksiä.
Sopu jatkoa Nellimin-sopimukselle
– Lapin metsien suotuisa ikärakenne mahdollisti ratkaisun. 1950 ja 1960-lukujen laajoille avohakkuille kasvaneet metsät ovat hyviä harvennushakkuiden ja nyt jo myös uudistushakkuiden kohteita. Samalla Lapin metsien kasvukunto on hyvä. Hakkuumahdollisuudet ovat kasvussa, Metsähallituksen aluejohtaja Kii Korhonen arvioi.
Neuvotteluprosessi oli jatkoa Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmalle, kansallispuistojen laajennuksille, Metsähallituksen omille maankäyttöpäätöksille ja luontojärjestödialogille sekä Nellimin-sopimukselle.
Lapin metsäteollisuustuotteiden kilpailukykyyn vaikuttanut pitkittynyt kansainvälinen metsäkiista on nyt saatu sovittua. Paikallinen metsien käytön yhteensovittaminen ja yhteistyö niin paliskuntien, matkailuyrittäjien ja muiden metsänkäyttäjien kanssa jatkuu luonnollisesti tulevaisuudessakin entisellään.