Seppo Konttiselta pamfletti valtion omaisuuden myynnistä:
Viimeisten 20 vuoden aikana valtion laitoksia yksi toisensa jälkeen on liikelaitostettu, yhtiöitetty ja yksityistetty. Yleensä ulkomaiset pääomanomistajat ovat saaneet ostaa suomalaisten kansallisvarallisuutta halvalla. Kehitystä käydään läpi taloustoimittaja Seppo Konttisen tänään maanantaina julkistetussa pamfletissa Kansallisomaisuuden ryöstö (WSOY, Barrikadi-sarja).
– Härskeimpiä esimerkkejä on Sammon ryöstö. Yksi mies [Björn Wahlroos] rikastui tolkuttomasti, kun Sampo-Leonia yhdistyi Mandatumiin. Sauli Niinistö sanoi, että ostettiin järkeä. Herää kysymys, eikö Lipposella ja Niinistöllä itsellään ollut järkeä, Konttinen lasketteli julkistamistilaisuudessa.
Hän kyseli myös, olisiko tuolloisilla tapahtumilla yhteys siihen, että Sampo-konserni ja Wahlroos henkilökohtaisesti ovat lahjoittaneet kokoomukselle vaalirahaa.
Konttisen mukaan yksityistämiset on viety läpi pikku hiljaa, ilman laajaa keskustelua yksityistämispolitiikan perusteista. Taustalla ovat ideologiset opit, jotka on kopioitu Milton Friedmanin kaltaisilta uusliberalisteilta, joiden mielestä valtion tulee omistaa mahdollisimman vähän.
Linja pantiin alulle Harri Holkerin (kok.) sinipunahallituksen aikana, ja Esko Ahon (kesk.) porvarihallitus alkoi laman aikana toden teolla toteuttaa sitä. Paavo Lipposen (sd.) ja Matti Vanhasen (kesk.) hallitukset jatkoivat. Kaikki puolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon ovat jossakin vaiheessa olleet tavalla tai toisella mukana.
– Kukaan ei esittänyt kysymystä, onko tässä mitään järkeä.
Palvelut ja työllisyys kärsivät
Kansalle omaisuuden myynti on markkinoitu vetoamalla tarpeeseen maksaa valtion velkaa takaisin. Raha ei kuitenkaan ole korvamerkittyä, ja Suomi on yksi Euroopan vähiten velkaantuneimpia maita, Konttinen muistutti. Samaan aikaan on alennettu verotusta ja siten vähennetty tuloja, joilla velkaa voitaisiin maksaa. Lisäksi omaisuutta myytäessä on menetetty tulevia osinko- ja muita tuottoja.
Konttisen mukaan palvelut ovat kärsineet ja monet menettäneet työpaikkansa yhtiöittämisten ja yksityistämisten vuoksi.
– Postipalvelujen harveneminen syrjäseuduilla on hyvä esimerkki.
Yksityistämisten hyöty on mennyt pääasiassa maan rajojen ulkopuolelle. Uusien omistajien ensimmäisiä toimenpiteitä on ollut työntekijöiden paneminen kilometritehtaalle. Kannattaviakin tuotantolaitoksia on ajettu alas.
Jos äänestäjät olisivat saaneet äänestää valtionyhtiöiden kohtalosta, Fortum olisi yhä kansan omaisuutta, Ensoa ei olisi myyty ruotsalaisille ja Kemijärven sellutehtaan työpaikat olisivat säilyneet, Konttinen arvelee.
Kaiken huippu on nykyhallituksen aie yhtiöittää Metsähallitus. Se voi Konttisen mukaan johtaa siihen, että suuria pinta-aloja kansan omistuksessa olevaa maata päätyy lopulta yksityisten haltuun. Siksi nyt olisi korkea aika keskustella. Konttinen on kuitenkin pessimisti:
– Kehitys tulee jatkumaan: kaikki, mikä on myytävissä, myydään. Meidän varoillamme kerättyä omaisuutta pannaan lihoiksi, ja jotkut rikastuvat.
Pamflettia esitellään tarkemmin Viikkolehdessä 23.10.