Vuosi sitten suomeksi ilmestynyt ranskalaisen Le Monde diplomatique -lehden Ympäristöatlas on saanut seurakseen Maailmanpolitiikan Atlaksen (Into Kustannus / Like 2009). Sen aukeaman mittaiset artikkelit karttoineen, kuvioineen ja lähdeviitteineen valottavat monenlaisia ajankohtaisia ilmiöitä, kuten maailmanpolitiikan muuttuvia valtasuhteita, maailmankauppaa, talouskriisiä, energiakysymyksiä, konflikteja ja siirtolaisuutta.
Kirjoittamiseen on osallistunut 70 eri alojen eurooppalaista asiantuntijaa. Kartat ja kuvat on laatinut seitsemän maantieteilijän ja kartografin ryhmä.
Osa kartoista on piirretty ja väritetty luonnosmaisesti. Kartanpiirtäjä on näin halunnut korostaa esityksensä subjektiivisuutta.
– Hän on halunnut tuoda esiin, että kartanteko on tulkintaa, kertoi käännöstyöhön osallistunut toimittaja Kaarina Järventaus teoksen julkistamistilaisuudessa tiistaina.
Suomenkielisen Atlaksen tuottamisessa Into Kustannuksen yhteistyökumppanina on ollut Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan laitos. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen luonnehti hanketta poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi. Hän totesi sen sopivan hyvin yhteen laitoksensa linjan kanssa, jossa valtioiden ja niiden rajojen sijasta painotetaan esimerkiksi monikansallisten yritysten ja kansalaisliikkeiden roolia maailmanpolitiikassa.
Atlaksessa tulee esiin runsaasti tietoja ja tarkastelukulmia, joihin valtamedia harvemmin ulkomaanuutisoinnissaan tarttuu. Maailma eri näkökulmista -osiossa luodaan tarkempi katsaus kahdentoista eri valtion tai alueen tilanteeseen.
– Iran, Egypti ja Etelä-Afrikka ovat harvinaisia näkökulmia maailmaan, Järventaus totesi.
Viherkuplaa,
aseita, vesihuoltoa…
Atlaksessa kysytään muun muassa, seuraako it-kuplaa vielä pahempi ”viherkupla”. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat kasvaneet voimakkaasti, mutta alaan saattaa liittyä myös liiallisia odotuksia. On arvaamatonta, miten alalla keskeisen roolin saaneet monikansalliset yritykset kehittävät kokonaisstrategioitaan ja mitä markkinoilla tapahtuu, kun säädetyt ostotariffit aikanaan loppuvat. Samat yhtiöt hääräävät myös esimerkiksi ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden parissa.
Huoli joukkotuhoaseiden leviämisestä on mediasta tuttua, mutta atlas nostaa esiin tavanomaisten aseiden kaupan kiihtymisen. Vuosina 1996–2006 maailman sadan suurimman aseyhtiön myynti kasvoi 52 prosentilla ja sotilasmenot samaa tahtia. Tuotanto keskittyy voimakkaasti Yhdysvaltoihin ja Nato-maihin.
Vesipulaa käsittelevässä artikkelissa todetaan, että samalla kun ilmastonmuutos johtaa vesiturvan heikkenemiseen, myös globaalit tuotantoprosessit ja maailmankauppa vaikuttavat samaan suuntaan. Paikallinen vedentarve jää tyydyttämättä pohjavesiä riistävän puuvillankasvatuksen tai vesi-intensiivisen elektroniikkateollisuuden vuoksi. Samaan aikaan köyhien maiden saama vesihuoltoapu vähenee.
Vaikka teos on tiukasti faktapohjainen, taustalla on Teivaisen mukaan myös maailmanparantamisajatusta: kirjoittajat ottavat kantaa eivätkä väitä olevansa ehdottoman objektiivisia.
Yksi olennainen käsitteellinen valinta on kehitysmaa-sanan välttäminen. Sana luo Teivaisen mukaan kielenkäyttöömme lapsi-aikuinen-suhteen, joka vaikuttaa päätöksentekoon köyhien maiden kannalta haitallisesti.
Lisää aiheesta uusimmassa Viikkolehdessä.