Hallituksen torstaina hyväksymä ilmasto- ja energiapoliittinen selonteko tavoittelee vähäpäästöistä tulevaisuuden Suomea. Suomesta on tarkoitus tehdä ilmastopolitiikan edelläkävijämaa ja vuoteen 2050 mennessä tavoitteena on vähintään 80 prosentin päästövähennykset vuoden 1990 tasosta.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan muutos tulee olemaan dramaattinen, suorastaan vallankumouksellinen, mutta positiivinen. Tavoitteen toteutuminen edellyttää lähes päästötöntä energiataloutta ja tieliikennettä. Polttomoottorilla kulkevista autoista pitää siirtyä sähköautoihin.
Huolimatta edelläkävijähaluista tavoite 80 prosentin päästöjen supistuksista on vaatimusten alarajoilla. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että teollisuusmaiden tulee leikata päästöjään 80–95 prosentilla, jotta ilmastomuutos voitaisiin rajoittaa globaalisti kahden prosentin riskirajan alle.
Esimerkiksi Ruotsi ja Norja ovat jo asettaneet tavoitteekseen täysin päästöneutraalin yhteiskunnan.
Vanhanen perusteli tavoiteasettelua toteamalla Suomen olevan energiaintensiivinen maa. Vertaus Norjaan ontui pääministerin mukaan, koska Norja pystyy tuottamaan kaiken energiansa päästöttömällä vesivoimalla.
Ennustaminen vaikeaa
Tulevaisuuselonteossa myönnetään aina vuoteen 2050 asti ulottuvan tulevaisuuden ennustamisen vaikeaksi. Niinpä selontekoon on laadittu neljä erilaista skenaariota, joista mikään ei ole tavoite. Ne ennakoivat erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja.
Yhteistä skenaarioille on uusiutuvan energian voimakas lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen.
Teollisuuden päästövähennysvaatimukset hoidetaan Vanhasen mukaan päästökaupan ehtoja kiristämällä. Tulevaisuuselonteossa keskitytään päästökaupan ulkopuolisiin sektoreihin, tärkeimpinä liikenne ja asuminen. Myös kansalaisten ruokailutottumuksiin on tarkoitus vaikuttaa ilmastopolitiikan näkökulmasta.
Energiaa säästäviä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja on tarkoitus tukea sekä kepillä että porkkanalla.
Mitä maksaa?
Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen (vihr.) myönsi, etteivät ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset ole tiedossa. Hänen mukaansa se maksaa, mutta torjumatta jättäminen maksaisi vielä enemmän.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ilmastopolitiikka ovat sovitettavissa yhteen niin, että esimerkiksi energiaverojen korotukset kompensoidaan pienituloisille kotitalouksille.
Ilmastopoliittisten paineiden keskelläkin hallituksen on tarkoitus pitää huolta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Hallitus toimii Vanhasen mukaan kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jossa taakanjako on oikeudenmukainen.
Tavoitteena on Vanhasen mukaa ns. hiilivuodon estäminen. Tarkoitus on estää teollisten työpaikkojen karkaaminen päästörajoitusten vuoksi päästöjä sallivampiin maihin.
Jotta ilmastotavoitteissa päästään oikealle uralla iso osa päätöksistä pitää Vanhasen mukaan tehdä jo kuluvalla hallituskaudella. Näitä päätöksiä ovat mm. uusiutuvaa energiaa suosivat investointituet ja syöttötariffit.
Rakennusnormeja on jo uudistettu ja lisää uudistuksia on tulossa, Vanhanen lupasi.