Metsät sitovat hiilidioksidia. Kööpenhaminan ilmastokokoukseen on tulossa esitys, jolla metsien hakkuut, kaskeaminen ja muu hävitys saadaan kuriin.
Metsien istutusta tuettaisiin, mutta metsien hävitystä sanktioitaisiin. Kehitysmaille metsien istutuksesta voisi tulla tulonlähde.
Sinänsä hyvä periaate on muuttumassa Suomen osalta katastrofiksi, arvioidaan metsäalan asiantuntijoiden liitossa.
– Meillä jää nyt vuosittain metsiin 30 miljoonaa kuutiota uutta puuta. Metsää kasvaa tällä erää enemmän kuin hakataan. Se sitoo hiilidioksidia, Metsäalan asiantuntijat Meton neuvottelupäällikkö Jyrki Ketola aloittaa.
– Jos tulevaisuudessa metsien kasvu jäisi pienemmäksi tai hakkuiden määrää lisättäisiin, hiilinielumme kutistuisi suhteellisesti ja joutuisimme maksamaan siitä.
Ketola vertaa ilmastovalmistelijoiden ideaa Jaakon taikapapuun. Suomen metsien odotetaan kasvavan loputtomiin.
– Metsät muuttuisivat meillä päästölähteeksi sillä hetkellä, kun ne eivät sido hiiltä niin paljon kuin odotetaan.
Isoissa metsissä isot riskit
Ketolan mukaan on harhaa kuvitella, että Suomen metsävaroja voitaisiin kasvattaa loputtomiin. Hän muistuttaa, että liian tiheään kasvava metsä lisää tautien riskiä. Liian vanha metsä on lisäksi arka myrskytuhoille.
– Meillä hakkuukierto on nyt Etelä-Suomessa noin 90 vuotta. Jos se nostetaan 180 vuoteen, luonto iskee takaisin. Vanhat metsät ovat heikkoja. Iso myrskytuho kaataisi valtavan määrän puuta nurin lahoamaan metsään. Sitä ei voisi käyttää mihinkään, ei edes energiaksi.
Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa vanhoihin kuusimetsiin on iskenyt kirjanpainajatuho. Pieni toukka leviää nopeasti ja on vaikea hävitettävä.
Liian ahneesta metsänkasvattamisestakin löytyy esimerkkejä.
– Sitä voi käydä katsomassa Kanadassa. Siellä on paraikaa valtavat metsätuhot, luurankomaisia metsiä ja kuollutta puuta. Paniikkihakkuita tehdään koko ajan, Ketola kertoo.
– Kun luontaiset metsäpalot estettiin isoilla alueilla, mäntyjen kuutiomäärä on kasvanut luonnottomaksi. Se on mitä ilmeisimmin syy rajuun hyönteistuhoon.
Bioenergian kasvu on tervetullutta
Sinänsä Meton odotukset Kööpenhaminan ilmastokokouksesta ovat myönteiset, kunhan metsänkasvun paisumisen idea saadaan pois listalta.
Bioenergian lisäämisvaateet ovat Meton Ketolan mukaan tervetulleita.
– Metsätalous hyötyy, koska ilmastovelvoitteet parantavat bioenergian mahdollisuuksia. Sahat näyttävät hyötyvän kaikissa vaihtoehdoissa.
Ketola huomauttaa, että bioenergian kilpailukyky on parantunut vauhdikkaasti.
– Puuta menee tällä hetkellä tosi paljon polttoon.
Sarjassa seurataan valmistautumista Kööpenhaminan ilmastokokouksen. Sarja alkaa.