Suomen Attac ennustaa tuoreessa talouskatsauksessaan, että viimeaikainen maailmantalouden elpyminen jää todennäköisesti lyhyeksi.
Pörssikurssien nousu ja muut positiivisina pidetyt merkit juontuvat Attacin mukaan keskuspankkien voimakkaasta perusrahoituksesta. Keskuspankit ovat ohjauskorkojen alentamisen ohella lisänneet rahan määrää taloudessa erityisillä rahoitusohjelmilla.
Keskuspankkien talouteen lisäämä raha ei kuitenkaan ole toistaiseksi liikkunut pankkisektorilta reaalitalouteen. ”Reaalitaloudellisiin investointeihin lainaamisen sijaan pankit ovat siirtäneet keskuspankeilta saamansa rahan varallisuusmarkkinoille luoden uuden inflatorisen kuplan”, katsauksessa todetaan.
Keskuspankit eivät voi loputtomiin jatkaa tällaisen kuplan kasvattamista. Kun niiden tuki loppuu, tilanne kärjistyy heti uudelleen. Raportin laatineet Attacin asiantuntijat Jussi Ahokas ja Lauri Holappa pitävät luultavana, että kupla puhkeaa ensi vuoden aikana, jonka jälkeen talouden alamäki vain jyrkkenee.
Kun kurssit syöksyvät taas alas, rahoitussektorin on pakko ryhtyä vähentämään massiivista velkaansa. Tällöin lainamarkkinat jäätyvät nykyistäkin pahemmin ja joudutaan velkadeflaatioon, joka on taloudellista toimintaa hidastava ja hintoja alaspäin painava kierre. Yritysten lainansaanti vaikeutuu, ja ne joutuvat leikkaamaan tuotantoaan ja irtisanomaan työntekijöitään, mikä puolestaan vähentää kysyntää.
Globaalin velkadeflaation vaikutukset saapuvat nopeasti myös Suomeen viennin supistuessa entisestään. Siksi Suomen bruttokansantuote tuskin kääntyy nousuun vielä ensi vuonna.
Lisää elvytystä
Attacin ennuste sekä maailman että Suomen talouskehityksestä poikkeaa useimmista muista arvioista. Valtavirtaiseen taloustieteeseen nojaavat arviot ovat attacilaisten mukaan liian toiveikkaita, koska ne eivät riittävästi ota huomioon velan roolia nykyisessä talousjärjestelmässä. Talouskriisiä edeltäneen kuplan taustalla olivat juuri yksityisen velkaantumisen kierre ja rahoitusmarkkinoiden spekulaatio, katsauksessa muistutetaan.
Ahokas ja Holappa pitävät tärkeänä, että keskuspankit jatkavat ekspansiivista rahapolitiikkaansa. Niiden talouteen laskeman rahan pitäisi kuitenkin jatkossa suuntautua yksityisen velan vähentämiseen eikä spekulaatioon finanssimarkkinoilla. Tämä tapahtuisi heidän mukaansa helpoiten ohjaamalla osa rahoituksesta suoraan velallisille kotitalouksille ja yrityksille rahoituslaitosten sijaan.
Etenkin Euroopassa elvytystä tulisi attacilaisten mielestä laajentaa nykyisestä, erityisesti julkisia investointeja lisäämällä. Veronalennusten teho elvytyskeinona on kyseenalaisempi. Suomella on kirjoittajien mukaan varaa elvyttää ja lisätä julkista velkaansa vielä merkittävästi. Euroalueen julkisen velan uskotaan yleisesti nousevan ensi vuoden lopulla 85 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun Suomessa sen arvioidaan kohoavan vain 50 prosentin tuntumaan.
Valtion tulisi Ahokkaan ja Holapan mielestä lakkauttaa työpaikkoja vähentävä tuottavuusohjelmansa ja valmistauduttava sen sijaan palkkaamaan lisää henkilökuntaa.
Elvytyskään ei kuitenkaan ratkaise maailman talousjärjestelmän perustavanlaatuisia ongelmia. Siksi tarvitaan uudistuksia, jotka rajoittavat spekulaatiota ja talouden epävakautta.
Raportissa Attac nostaa esille kaksi konkreettista uudistusta: Osakkeet tulisi muuttaa velkakirjojen kaltaisiksi aikarajoitetuiksi arvopapereiksi, jolloin niiden arvot eivät voisi nousta loputtomasti. Lisäksi arvopapereiden myynnin yhteydessä pitäisi periä finanssitransaktioveroa. Se olisi sitä suurempi, mitä vähemmän aikaa myyjä on pitänyt arvopaperia hallussaan. (KU)
Attacin talouskatsaus internetissä: www.attac.fi/talouskatsaus09