Tiedotusrahat loppuivat, seurantatutkimukset tuurin varassa
Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa kokonaan viisitoista vuotta sitten, mutta asbestisairauksien huippu on vasta tulossa. Työlääketieteen erikoislääkäri Pirjo Autio sanoi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja Asbestialtistuneiden liiton järjestämässä tilaisuudessa, että pitkästä itämisajasta johtuen sairastumisia tulee vuosina 2010–2015 enemmän kuin koskaan.
Lääninoikeuslääkäri Antti Jääskeläisen mukaan vuosittain on todettu 170 uutta asbestoosia ja muuta asbestista johtuvaa sairautta.
Samaan aikaan tautihuipun kanssa asbestille altistuneiden järjestelmällinen seuranta on järjestämättä ja sairastuneiden kuntoutus satunnaista.
Asbestialtistuneiden liiton oma tiedotustoiminta on suurissa vaikeuksissa, koska sen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kolmivuotinen projekti on loppunut ja jatkoanomus hylätty. Projektissaan liitto järjesti 90 yleisötilaisuutta ammattioppilaitoksissa opiskeleville nuorille ja tavoitti kaikkiaan noin 8 000 ihmistä.
Ensi vuonna 300 kuolemaa
Asbestia käytettiin Suomessa muun muassa rakennustyömailla, laivanrakennuksessa sekä auto- ja konekorjaamoilla vuodesta 1920 vuoteen 1995 asti. Käyttö sai jatkua, vaikka Saksassa asbestisairaudet luokiteltiin ammattitaudeiksi jo 1930-luvulla. Suomessa asbestin käyttö oli huipussaan vasta 1960- ja 70-luvulla.
Eri arvioiden mukaan asbestille altistui yhteensä 200 000–250 000 suomalaista, joista noin 50 000 on edelleen elossa. Asbestin takia sairastuneita on 9 000. Ensi vuonna on odotettavissa noin 300 asbestikuolemaa.
Asbestialtistuneiden liiton suurin huoli ovat sen sihteerin Rauno Impolan mukaan sairastuneiden korvaukset. Niitä ei juuri tule. Vuodesta 2000 vakuutusyhtiöt ovat korvanneet yhteensä 2 100 asbestista johtuvaa sairautta, mikä on alle yksi prosentti kaikista altistuneista.
Todellisia lukuja asbestisairauksista ei tiedetä, koska siitä ei ole mitään tietoa, kuinka suuri osa keuhkosyöpään sairastuvista jää ilman ammattitautidiagnoosia. Pirjo Aution mukaan asbestille altistetut on jätetty heitteille, koska vakuutusyhtiöt eivät maksa seurantatarkastuksia, jos tauti rajoittuu keuhkopusseihin. Terveyskeskuksissakaan ei ole riittäviä resursseja potilaiden seurantaan ja siksi vakuutusyhtiöt pitäisi hänen mielestään velvoittaa maksamaan seurantatarkastuksista aiheutuvat kulut yksityissektorilla.
Perheissäkin altistuttu
Vakuutusyhtiöt korvaavat vain ammattitaudit. Lääninoikeuslääkäri Antti Jääskeläisen mukaan asbestipölyä on kulkeutunut vuosien ajan vaatteissa ja hiuksissa myös koteihin eli asbestin kanssa työskennelleiden perheenjäsenetkin ovat saaneet altistuman.
Jääskeläinen kritisoikin nykyisen työturvallisuuslain tulkintaa, jonka mukaan korvausvastuu syntyy, jos pystytään osoittamaan taudin johtuvan nimenomaan työstä. Hänen oikeustajunsa mukaan jo tämän mahdollisuuden pitäisi riittää korvauksiin.
Jääskeläinen korosti, että asbesti ei poistu keuhkoista kerran sinne päästyään. Sairaus voi kuitenkin piillä kymmeniä vuosia täysin oireetta. Asbestisairauksien todellista tilannetta ei tunneta. Sairaus etenee hitaasti ja ruumiinavauksia tekevillä oikeuslääkäreillä on puutteelliset tiedot vainajien työhistoriasta.
Remonteissa muhii pommeja
35 vuotta rakennustyöläisiä työterveyshoitajana hoitanut Pirjo Autio oli kansanedustaja Jyrki Yrttiahon isännöimässä tilaisuudessa erityisen huolissaan työelämästä jo poistuneista asbestille altistuneista. Heidän tilannettaan ei seurata. Perusterveydenhuollossa asiantuntemukseen asbestisairauksissa törmää vain hyvällä tuurilla, jatkoi Rauno Impola.
Impola epäili ongelmasta vaiettavan siksi, että se koskee niin suurta joukkoa ihmisiä.
Vaikka asbestin käyttö on ollut kiellettyä 15 vuotta, muhii Suomessa asiantuntijoiden mukaan suuria asbestipommeja edelleen. Rauno Impola oli huolissaan esimerkiksi rintamamiestaloja ostavista ja remontoivista nuorista, jotka eivät osaa kuvitellakaan, mitä niiden rakenteissa piilee.
Antti Jääskeläisen mukaan myös vanhoissa taloyhtiöissä edessä olevassa remonttiruuhkassa piilee aikapommeja.