Lakijaanaus ryydytti vaalirahakeskustelun eduskunnassa
Jos lehterintäysi yleisöä odotti eduskunnalta keskiviikkona räväkkää ja ilmaa puhdistavaa keskustelua ajankohtaisesta aiheesta, pettyi se varmasti nopeasti. Hallituspuolueet puuduttivat kiinnostuksen pääministerin aloittamalla jaanauksella vaalirahoituslainsäädännön menneistä ja tulevista vaiheista vaalirahoitusta koskevassa tiedonantokeskustelussa eduskunnassa keskiviikkona.
– Miksette vastaa, kyseli oppositio.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen totesi ilahtuneensa viime viikolla kuultuaan, että hallitus antaa tiedonantonsa, mutta pettyneensä sen sisältöön. esiin .
– Ette maininnut Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistystä tai Nova Groupia, vaikka niistä lähdettiin liikkeelle, hän totesi pääministerille.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki jatkoi samasta asiasta.
– Vastasitteko pitkään esitettyihin kysymyksiin? hän kysyi ja muistutti siitä, että sekä Nova Groupia että KMS:ea koskee nyt rikosepäily.
– Niitä ei mainittu sanallakaan. ne kutienkin rahoittivat kokoomusta ja keskustaan.
Pitkällisen tinkaamisen jälkeen pääministeri Matti Vanhanen totesi, ettei hän ja tuskin kukaan muukaan tiesi vaalikampanjoinnin aikaan, että Nova ajautuu konkurssiin ja sitä epäillään kirjanpitorikoksista.
Taulukauppiaiden maine mennyt
Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Annika Lapintie totesikin kaikkien hallituspuolueiden vihreistä kokoomukseen kiirehtineen julistamaan luottamustaan pääministerille.
– On ollut liikuttavaa seurata hallituskumppanien uskollista tukea kaikissa tämän loputtoman tapahtumasarjan käänteissä. Ei voi enää tulla muuhun tulokseen, kuin että avuttomina piipittävillä vihreillä on pesä siellä Vanhasen lautakasassa. Mutta luottaako pääministeriin enää Suomen kansa? hän kysyi.
Hän arvioi hallituksen syntilistan pitkäksi.
– Vaalirahaa taulukaupoilla keränneet kansanedustajat ja ministerit ovat jo pilanneet taulukauppiaidenkin maineen.
Lapintie sai pyyhkeitä puheestaan hallituspuolelta, mutta sen sijaan SDP:n Jakob Södermania kiittelivät kaikki rakentavasta puheesta, vaikka Söderman esitti epäluottamuslausetta pääministeri Matti Vanhaselle.
Söderman totesi, että Vanhasen olisi pitänyt estää Nova Groupin vaalirahoitus, joka on tahrannut Suomen parlamentaarisen maineen.
Laki korjaa luottamuksen
Kaikissa hallituspuolueissa uskottiin, että vaalirahoituslain uudistaminen myös puoluerahojen osalta on se keino, jolla kansalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään pelastetaan.
– Yhteinen tehtävämme on korjata tilanne, sanoi Vanhanen.
– Tämä tarkoittaa vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön uudistamista.
Hän totesikin, että monissa asioissa toimitaan jo yhteisymmärryksessä hallintoneuvos Lauri Tarastin johtamassa, lainsäädäntöä valmistelevassa työryhmässä. Pahin kiista koskee kampanja- ja lahjoituskattoja, joita kokoomus ja RKP vastustavat.
Puolueille annettu tuki verovähennykseksi
Vanhanen otti tiedonannossaan esiin etujärjestöjen tukirahat puolueille.
– Iso kysymys on, miten etujärjestöjen verovähennyskelpoisten jäsenmaksujen käyttöä arvioidaan, jos tukea saa vain osa puolueista, hän pohti.
SDP:n Söderman kertasi historiaa: Niin työnantaja- kuin työntekijäjärjestöjen maksamat verovähennyskelpoisiksi vuonna 1968.
– Poliittisen toiminnan avustamista ei voi kieltää työmarkkinajärjestöiltä. Jos se halutaan kieltää, tulisi kieltää kaikki poliittisen toiminnan tukeminen, hän kärjisti.
Kokoomus ilmoitti Petteri Orpon suulla, että puolue pitää tärkeänä ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta.
– Mielestämme on ongelmallista, jos palkansaajaliikkeen verovähennysoikeudellisia jäsenmaksutuloja ohjataan puolueiden rahoittamiseen, hän kuitenkin tarkensi.
Orpo esitti verovähennysoikeutta niin yksityishenkilöille kuin yrityksille puolueilla annetusta tuesta.
Lapintie totesi, että yhtälailla kuin liikemiesten ja yritysten on sallittua tukea puolueita ja yksittäisiä ehdokkaita, tulee myös palkansaajajärjestöjen voida tukea niiden tavoitteita ymmärtäviä ehdokkaita ja puolueita.