Työnantajalle tulee tilaisuus sopia palkanalennuksista yksilötasolla
Monilla aloilla on normaalien neuvottelujen sijasta meneillään vasta kyttäysvaihe, vaikka sopimukset umpeutuvat syyskuun lopussa. Pitkäksi venähtävät työehtosopimusneuvottelut sopimuksettomine tiloineen voivat kostautua jäsenistölle.
Mikäli todellisia neuvotteluja ei käydä, työnantajapuoli voi katsoa neuvottelut päättyneeksi. Sen jälkeen työnantajilla on vapaat kädet solmia palkoista yksilötasolla.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen Lapin yliopistosta pitää Finnairin lentäjien sopimuksetonta tilaa oikeudellisesti historiallisena.
– Meillä on työehtosopimuksilla ns. jälkivaikutus. Se on kehitetty niitä tilanteita varten, joissa neuvottelut eivät hetimiten johda tulokseen. Yleensä kyse on päivistä tai viikoista, Koskinen sanoo.
– Mikäli neuvotteluja ei enää käydä, syntyy sopimukseton tila.
Tavallisimmin sopimuksettomaan tilaan on ajauduttu lakkouhan myötä, ja sen jälkeen sopimus on syntynyt joutuisasti.
Finnairin lentäjien neuvotteluissa kävi toisin. Työehtosopimusneuvottelut päättyivät, mutta uutta sopimusta ei saatu aikaiseksi.
– Tällaisia tilanteita ei ole ollut meillä oikeuskäytännössä, Koskinen tähdentää.
Palkka-alesta voi sopia kahden kesken
Koskisen mukaan sopimuksettomassa tilassa entiset palkat ovat voimassa. Työnantaja voi kuitenkin ryhtyä neuvottelemaan palkoista jokaisen työntekijän kanssa erikseen.
– Meillä ajatellaan, että palkat menevät sopimuksettomassa tilassa vanhalta pohjalta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole rajoituksia esittää vaikka huonompaa palkkaa. Sitä työnantajat eivät vain ole aikaisemmin tehneet.
Sopimuksettoman tilan toteaminen on Koskisen mukaan helppoa. Siihen riittää työnantajapuolen allekirjoittama paperi, jossa todetaan neuvottelujen päättyneen. Asiantila voidaan todeta myös oikeusteitse.
– Sopimukseton tila voi joskus kestää kuukausimäärin, Koskinen viittaa vuoden 2005 paperin pitkään työsopimuskiistaan.
– Järjestöt ovat aina sopineet loppujen lopuksi, hän lisää.
Lentäjien sopimuksessa kiistaa oli ulkoistamisesta. Koskinen katsoo, että nyt työnantajalla on vapaat kädet toimia asiassa kuten haluaa.
– Kun työehtosopimus ei ole enää voimassa, ulkoistamista koskevaa ehtoakaan ei enää ole. Yrityksen ei tarvitse enää saada lentäjiltä suostumusta siihen, että ulkoistetaan joitain vuoroja.
Työrauhakin koetteille vuosittain
Monella alalla on tehty viime aikoina työehtosopimuksia, joissa palkoista neuvotellaan vuosittain. Niihin liittyy työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan ongelma. Työrauha ei olekaan taattu sopimusajaksi eli palkansaajapuoli saa lakkoilla ilman sanktioita palkkaneuvottelujen aikana.
– Tätä ei ole vielä jouduttu ratkaisemaan työtuomioistuimessa. Jos sopimus on täysin avoin joiltakin osin esimerkiksi palkoista seuraavasta vuodesta eteenpäin, ei siinä voi olla työrauhavelvollisuutta, hän pohtii.
Pykälät neuvottelumenettelystä eivät takaa työrauhaa, jos itse asia on auki.
– Seuraavan vuoden palkat jäävät myöhemmän sopimisen varaan. Lakkoilumahdollisuus on ilman muuta olemassa, Koskinen päättelee.
Hänen mielestään vuosittaiset palkkaneuvottelut sopivat epävarmaan aikaan.
– Tämä on uutta, että todellisia neuvotteluja käydään näin usein kesken sopimuskauden. Kymmenen vuotta sitten sopimus solmittiin koko ajaksi. Sitten niihin alkoi pikku hiljaa tulla tämmöisiä kurkistuspykäliä, hän muistuttaa.