Emeritusprofessori Tuomo Martikainen toteaa tuoreessa tutkimuksessaan ”Uudistaako kilpailuttaminen kuntia?”, että Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio vaan kilpailuvaltio.
Politiikan tutkijana Martikainen on kiinnostunut siitä, mikä on kilpailuvaltioajattelun ”legitimiteetti” eli kansalaisilta saama hyväksyntä.
Martikaisen vastaus on yksiselitteinen: palvelujen kilpailuttamisella on kansalaisten hyväksyntä – ja jopa yllättävän laaja hyväksyntä.
Martikainen väittää, että palveluiden kilpailuttaminen ja siitä puhuminen näyttävät uudistaneen enemmän kuntalaisia kuin kuntia. Suomessa on hänen mielestään siirrytty kohti kilpailuideologiaa, jolla on kansalaisten keskuudessa varsin laaja kannatus.
Ylivoimainen enemmistö kuntalaisista on halukas hyväksymään kilpailua ja valintaa lisääviä muutoksia vallitsevaan hyvinvointipalveluiden tuotanto- ja jakelumalliin.
Vain vajaa neljäsosa vastaajista on tiukasti perinteisen julkisen palvelutuotannon kannalla.
Heikompiosaiset kannattavat kilpailua
Tutkimus murtaa vanhoja uskomuksia siitä, että yhteiskunnan heikompiosaiset vastustaisivat yksityistämistä. Asia onkin päinvastoin.
– Kiinnostava ja samalla yllättävä tutkimustulos on se, että yhteiskunnan heikompiosaiset kannattavat vahvasti kilpailua, kilpailuttamista ja yksilön omaa valintaa korostavia julkisten palvelujen toimintatapoja, Martikainen kirjoittaa loppupäätelmissään.
Tutkimuksen julkaisemistilaisuudessa hän huomautti, ettei olisi uskonut tulosta, jollei se olisi tullut tutkimuksessa niin vahvasti esille.
Martikainen epäili tulosta virheelliseksi ja otti yhteyttä brittiläisen Labour-puolueen neuvonantajana toimineeseen kollegaansa. Hän ei ollut tutkimustuloksesta yllättynyt. Samansuuntaisia tutkimustuloksia on saatu Isossa-Britanniassa.
Martikaisen mukaan osin tulos saattaa selittyä sillä, että yhteiskunnan heikompiosaiset ovat tottuneet sietämään kilpailua. Siksi he vaativat kilpailun sietämistä myös kunnallisilta työntekijöiltä ja kunnilta.
Heidän mielestään on oikeudenmukaista ja kohtuullista, että kuntia ja kunnallisia työntekijöitä koskevat samat kovat kilpailuyhteiskunnan normit kuin muutakin yhteiskuntaa ja muiden sektoreiden työntekijöitä.
Pitäisikö vasemmiston tarkistaa teemojaan?
Martikainen asettaakin kyseenalaiseksi suomalaisten vasemmistopuolueiden tavan vastustaa palvelujen yksityistämistä.
– Tiedetään, että kansalaiset tukevat voimakkaasti hyvinvointivaltiota ja julkisesti tuotettuja palveluja, mutta tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että palvelujen varsinainen tuottaja ei ole heille keskeinen kysymys, kunhan palvelun laatu ja saatavuus täyttävät odotukset.
– Tässä suhteessa kansalaisten näkökulma on pragmaattisempi kuin päättäjien, jotka suhtautuvat asiaan toistaiseksi oman puoluepoliittisen ideologiansa perusteella.
Martikainen ennakoi, että sitä mukaa kuin kilpailuttamisen käyttö lisääntyy ja arkipäiväistyy, käytännönläheinen asennoituminen yleistyy myös poliitikkojen keskuudessa.