Jouko Huru

Tutkija Ulla Aatsinki vertaa vuosisadan alun Lappiin muuttaneita vasemmistolaisia työläisiä tämän päivän pakolaisiin.

Lapin radikalisoituneesta työväenliikkeestä vuosisadan alussa kirjoittanut filosofian tohtori Ulla Aatsinki sanoo, että Lappiin muuttaneet radikaalit vasemmistolaiset työläiset olivat aikoinaan samassa asemassa kuin pakolaiset ja maahanmuuttajat tänään.

Aatsinki sanoo, että Lappiin tulleita palkkatyöläisiä pidettiin muukalaisina. Heidän asemansa ei ollut aina häävi. He olivat usein konkreettisesti työnantajan armoilla.

Samaa kokivat muuallakin maalta kaupunkiin muuttaneet työläiset.

– Työläiset kokivat olevansa vähän ulkopuolisia, kun he tulivat muualta.

Ilman yhteistä aktiivista toimintaa työläiset eivät olisi kyenneet pitämään puoliaan. Solidaarisuus ja tasa-arvo olivat asioita, joihin työläiset vetosivat sata vuotta sitten.

ILMOITUS

”Solidaarisuudesta ei pidä luopua”

Solidaarisuudesta ja tasa-arvosta ei Aatsingin mukaan pitäisi nykyäänkään luopua vasemmiston aatemaailmassa vaan säilyttää ne edelleen sen kantavina voimina.

Aatsinki pitää järkyttävinä niitä lyhytnäköisiä oman edun tavoitteluun kuuluvia piirteitä nykyisessä työväestössä, jotka ovat esimerkiksi vieneet ihmisiä Perussuomalaisten riveihin.

– Solidaarisuuteen liittyvät arvot olivat työväenliikkeen kantava voima jo sata vuotta sitten. Niin pitäisi olla nytkin. Niistä seuraa sellainen tärkeä asia, että kaikki olemme tasavertaisia ja -arvoisia, pakolaisetkin ja muut maahanmuuttajat!

– Ei ole varaa nytkään alkaa suhtautua muihin ihmisiin siten, että itse olisi suurempi herra ja että toiset olisivat alempana.

Lue tutkija Ulla Aatsingin ajatuksista enemmän Kansan Uutisten Viikkolehdestä 25.9.