Suomen suorapuheisin nyky-Venäjän tutkija Arto Luukkanen varoittaa länsiyrityksiä suurista riskeistä, jos nämä sijoittavat Venäjälle.
Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa työskentelevä Luukkanen on kirjoittanut ajankohtaisen kirjan Kuka omistaa Venäjän? Omistamisen ja vallan dynamiikka Venäjällä (Wsoy 2009).
Luukkanen käy kirjassaan läpi koko viime vuosisadan Venäjän kehityksen ja keskittyy kirjan viimeisellä 70 sivulla nyky-Venäjän omistamisen dynamiikkaan.
Venäjä matkalla kohti valtio-omistamista?
Kovanahkaisesta kapitalismista syytetty Venäjä saattaakin Luukkasen mukaan olla yllättäen matkalla takaisin edesmenneen Neuvostoliiton tyyliseen valtio-omistamiseen – ellei venäläistä talouselämää modernisoida joustavammaksi.
Merkiksi mahdollisesta paluusta vanhaan Luukkanen kertaa energiayhtiöiden 2000-luvulla alkaneen palauttamisen valtion valvontaan.
Erikseen Luukkanen mainitsee syksyn 2008 tapahtumat, joissa kannattamattomien yritysten omistajat joutuivat suorittamaan maksamattomia palkkoja työntekijöilleen pääministeri Vladimir Putinin painostuksesta.
Luukkanen toteaa, että modernisaatiovaatimusten todellisuuden kohtaaminen ei ole helppoa. Siksi palaaminen neuvostokauden stereotypiohin pahoista kapitalisteista on hänen mukaansa mahdollista. Se taas tarkoittaa, että ulkomaisen pääoman lisäksi Venäjää kohtaa kansallisen pääoman joukkomittainen pako maasta.
Kontrolli tärkeämpää kuin omistaminen
Luukkanen arvioi, että Venäjä on suuri riski ulkomaisille sijoittajille. Se koskee myös suomalaista yritystoimintaa.
Luukkanen kirjoittaa, että aiemmin konsultit kehottivat ”olemaan aggressiivisia ja ihmettelivät suomalaisen liike-elämän varovaisuutta Venäjän investoinneissaan”. Nyt neuvot ovat hillitympiä.
Yksi keskeisistä Luukkaisen havainnoista on, että Venäjän hauraassa omistajuutta koskevassa järjestelmässä ei olekaan tärkeää omistaminen vaan kontrolli. Hallitus pyrkii politiikallaan kontrolloimaan kaikkea, myös yksityistä omaisuutta.
Luukkanen mainitsee yhtenä Venäjälle sijoittaneista suomalaisyrityksistä Fortumin, jonka sijoitukset saattavat hänen mukaansa joutua kokonaan imaistuksi venäläiseen energiatuotantoon ilman tuottoa Fortumille.
Venäjää ja Vladimir Putinia arvioivista kirjoista lisää Viikkolehden 18.9. sivulla 45.