Muodon viemää. Sarjavalmistus. Fiskars Ruukki, Kupari paja 27.9.09 saakka.It is beautiful here – Tekstiilinäyttely. Fiskars Ruukki 27.9.09 saakka.
Sarjatuotanto on siitä erikoinen asia, että sen tuotteita markkinoidaan kuluttajille yksilöllisinä ratkaisuina, persoonallisuutta täydentävinä muoti-ilmiöinä, myymällä sama aina uudestaan uutuutena mahdollisimman usealle ostajalle.
Perinteisen taidekäsityksen mukaan monistettu ei ole taidetta samassa mielessä kuin ainutkertainen teos. Onko sarjatuotanto sitten kollektivismia tai voidaanko sarjatuotantotuotteiden suunnittelijaa kutsua taiteilijaksi?
Alvar Aalto muistutti, että arkkitehtuurin tehtävä on saattaa aineen maailma sopusointuun ihmiselämän kanssa. Päteekö sama teollisesti valmistettujen tuotteiden suunnitteluun?
Työkalu saa suhteet
Tätä voi pohtia Fiskarsin Ruukin Kuparipajan Muodon viemää -näyttelyssä. Näyttely keskittyy uusiin ja klassikoiksi muodostuneisiin esineisiin ja tuotteisiin joita voidaan valmistaa sarjatuotantona. Installaatioasetelmina ovat sata kännykkää, sata espressokuppia sekä sata porsliinilusikkaa.
On olemassa paljon kaunista turhuutta, tarpeettomia taide-esineitä. Myös käytännöllisyys luo esineisiin kauneutta. Kansatieteilijä Kustaa Vilkuna (1902–80) muistuttikin, että menneiden kulttuurien esineiden ja työkalujen johtolankana on kunkin ajan, kulttuurin ja ympäristön muovaama tarkoituksenmukaisuus.
Kun työkalu on käteen sopiva tai puku istuu hyvin, silloin suhteet ovat sopusoinnussa ympäristön kanssa. Vaikkapa Hai-saappaat ja Airamin termospullo nokialaisten kumisaappaiden kera ovat osoittautuneet teollisen muotoilun kestäviksi tuotteiksi yhdessä Aalto-maljakon kanssa.
Riepumatto kertoo tarinan
Jokainen silmä näkee eri lailla. Millainen silmä, sellainen esine. Georg Malstenin Vanha riepumatto -laulun tunnelmiin vie Fiskarsin tekstiilinäyttely It is Beautiful Here näyttämällä, miten menneisyyden kauneus on tekstiilien välityksellä täällä tänään.
Kertoohan Riepumatto-laulussa äiti lapsilleen maton eri raitojen materiaalien tarinan, kenenkä päällä mikin raita on ennen räsyksi muuttumista kulkenut. Kun puhutaan itämaisesta lentävästä matosta, perinteistä suomalaista räsymattoa voisi kutsua puhuvaksi matoksi, jossa perheen ja suvun menneisyys on koko ajan läsnä.
Tämän päivän tekstiileihin liittyvät myös globaalin markkinatalouden varjopuolet. Missä, miten ja ketkä ovat tekstiilit valmistaneet, onko käytetty alipalkattua lapsityövoimaa? Räsymaton ja halpatuontitekstiilien välillä saattaa olla leveä inhimillisyyden ja epäinhimillisyyden kanjoni. Fiskarsin tekstiilinäyttelyssä on töitä 43 taiteilijalta, muotoilijalta ja käsityöläiseltä maapallon ympäri.
Näyttelyt ovat avoinna 27.9.2009 saakka.