Sanoittaja/muusikko Heikki Harma, taiteilijanimeltään Hector, sai tiistaina Työväen Sivistysliiton Reino Helismaan nimeä kantavan sanoittajapalkinnon.
Harma sanoo, että yhteys sanallisena virtuoosina tunnettuun Helismaahan syntyi lapsena radion välityksellä.
– Silloin kodeissa kokoonnuttiin kuuntelemaan radiota. Ne olivat perheen yhteisiä hetkiä. Yleisradio tuotti paljon viihdettäkin, lastenohjelmia, kuunnelmia, suoria aamukahvilähetyksiä.
Musiikkitarjonnassa italialais–saksalainen iskelmä oli vahvoilla. Iskelmän suomalaisesta osasta vastasi pitkälle parivaljakko Kärki-Helismaa, Kärki sävelsi ja Helismaa sanoitti.
– Heidän tuotantonsa kasvoi nopeasti niin valtavaksi, että se tuli läpi radiossakin.
Erittäin suuren vaikutuksen Helismaan sanoitukset tekivät Harmaan, kun laulut esitti Tapio Rautavaara.
– Silloin tekstit oikein jysähtivät. Kun sitten itse aloittelin laulujen tekemistä, ei voinut välttyä Helismaan vaikutukselta.
– Repe oli mennyt veriin, hänen muotokielensä puhutteli. Ilman opetustakin se oli opettavaista: hyvä laulu tehdään näin. Ja esimerkkejä oli todella paljon.
Harma kertoo, miten hän tutustui Lappiin käymättä itse paikalla.
– Kun Rautavaaran esittämä Rakovalkealla tuli radiosta, se lumosi minut täysin. Näin, millainen Lappi oli silloin. Se on erittäin hienosti kirjoitettu laulu ja siinä on mukana valtava tunnelataus.
Jätkä ja herra, napit vastakkain
Raino Helismaan taiteilijaura oli korkeimmillaan sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin arki oli niukkaa, ja sodan kärsimykset vielä tuoreessa muistissa. Sanotaan, että hän toi esiintymisillään ja sanoituksillaan lohtua suomalaisille kovina aikoina.
Harma tunnistaa omassa työssään samoja piirteitä.
– Helismaan lauluissa oli kansanomaisuuden juonne. Hän piti yllä jätkä ja herra -asetelmaa. Kuulen koko ajan sahan äänen, kun hän sahaa jalustaa pois statuksilta. Hän lähestyi luokkayhteiskuntaa satiirin keinoin. Sitä jätkän ja herran vastakkainasettelun perintöä olen jatkanut omien laulujeni kuuntelijoille.
Harma kertoo saamansa palautteen perusteella, että hänenkin laulunsa ovat tuoneet lohtua ihmisille.
– Lohdutus on liittynyt henkiseen pahoinvointiin. Kenties olen osallistunut sen ensihoitoon laulujeni kautta, hän sanoo.
Harman lisäksi Helismaa-palkinnon ovat saaneet Vexi Salmi (1989), Jaakko Teppo (1994), Sauvo ”Saukki” Puhtila (1999) ja Martti Syrjä (2004). Palkinto jaetaan viiden vuoden välein.