Venezuelan presidentti Hugo Chávez antoi tiistaina ulkoministerilleen tehtäväksi valmistella suhteiden katkaisemista Kolumbiaan. Kiistan kohteena on Yhdysvaltain ja Kolumbian lähes valmis sopimus amerikkalaisjoukkojen sijoittamisesta seitsemään kolumbialaiseen sotilastukikohtaan.
Chávezin mukaan tukikohtasopimus on ”sodanjulistus bolivariaanista vallankumousta vastaan”. Chávez varoittaa, että Yhdysvallat voi tukikohtien avulla valmistella operaatioita sille epämieluisten Latinalaisen Amerikan johtajien kaatamiseksi.
Yhdysvaltain ja Kolumbian mukaan sopimus tarvitaan huumekauppaa, terrorismia ja Kolumbian vasemmistokapinallisia vastaan käytävän taistelun tehostamiseksi.
Sopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi. Sen sisältö on neuvoteltu valmiiksi elokuussa, ja Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin mukaan sopimus aiotaan allekirjoittaa piakkoin.
Tukikohdista kolme on ilmavoimien, kaksi laivaston ja kaksi maavoimien. Tärkein lienee Palanqueron lentotukikohta. Se korvaa Yhdysvalloille Mantan tukikohdan, jonka vuokrasopimusta Ecuador ei jatkanut.
Edellinen kiista FARC:in aseista
Venezuelan ja Kolumbian välit ovat olleet pitkään kireät. Jos Chávez on Yhdysvaltain ykkösinhokki Etelä-Amerikassa, on Kolumbian oikeistopresidentti Álvaro Uribe puolestaan jo George W. Bushin ajasta lähtien Yhdysvaltain ykkössuosikki.
Yhdysvallat on työntänyt miljardeja dollareita ns. Plan Colombiaan eli huumetuotannon ja FARC-sissien vastaiseen taisteluun. Vuosien varrella vasemmistosissit ja oikeiston kuolemanpartiot, huumekauppa ja järjestäytynyt rikollisuus sekä poliittinen ja taloudellinen eliitti ovat kietoutuneet sekavaksi vyyhdiksi Kolumbiassa.
Chávezin ja Uriben edellinen erä oteltiin heinäkuussa, kun Kolumbia ilmoitti kaapanneensa FARC:ilta aseita, jotka oli alun perin myyty Ruotsista Venezuelaan. Syytöksestä kimpaantuneena Chávez lopetti alennushintaisten öljytuotteiden toimittamisen Kolumbiaan.
Huolta ympäri Etelä-Amerikan
Venezuelan ohella myös radikaalipresidenttien johtamat Ecuador ja Bolivia ovat ankarasti arvostelleet Yhdysvaltain kasvavaa sotilaallista läsnäoloa Kolumbiassa. Mutta myös Argentiinan, Brasilian ja Chilen presidentit ovat – tosin maltillisemmin sanakääntein kuin Chávez – ilmaisseet huolensa. Ainoastaan Perun Alan García antaa tukensa Uriben hankkeelle.
Tukikohdista päästään kiistelemään perjantaina, kun Etelä-Amerikan maiden järjestö Unasur pitää huippukokouksen Barilochen hiihtokeskuksessa Argentiinassa. Brasilian presidentti Luis Inácio Lula da Silva vaati viime viikolla, että Yhdysvaltain Barack Obaman pitäisi saapua paikalle, mutta Obama ei ole ilmaissut halua keskeyttää viikon mittaista lomaansa.
Kolumbia vaatii, että sen tukikohtien lisäksi keskustellaan myös muiden Etelä-Amerikan maiden sotilasasioista. Tämä viittaa ainakin Venezuelan äskettäiseen Venäjän kanssa tekemään suureen panssarivaunu- ja hävittäjäkauppaan, ilmeisesti myös Brasilian sukellusvenekauppoihin Ranskan kanssa ja sen suunnittelemiin hävittäjäkonehankintoihin.
Hiljaisuudessa hoideltu
Monet Yhdysvaltain kongressin jäsenetkin kuulivat Kolumbian tukikohtahankkeesta vasta kun uutistoimisto AP kertoi siitä. Obaman hallinto on perustellut vaitonaisuutta sillä, ettei kysymys ole uusista tukikohdista, vaan entisten sopimusten jatkamisesta. Oikeastaan ne eivät edes ole tukikohtia, vaan ”eteentyönnettyjä operaatiopaikkoja”, jotka pysyvät Kolumbian omistuksessa.
Clintonin mukaan tukikohtiin sijoitettu amerikkalainen henkilöstö ei ylitä kongressin Plan Colombialle asettamaa ylärajaa, 800 sotilas- ja 600 siviilityöntekijää. Neuvotteluissa Yhdysvallat on vaatinut henkilöstölleen syytesuojaa Kolumbian oikeudelta.
Kolumbian heiveröinen vasemmisto-oppositio vaatii, että uusi sopimus olisi käsiteltävä maan parlamentissa, koska entisissä sopimuksissa ei puhuttu mitään Yhdysvaltain sotilaiden sijoittamisesta Kolumbiaan.
Yhdysvalloissa yli sata kansalaisjärjestöä on vaatinut hankkeen pysäyttämistä, koska se niiden mukaan saattaa kiihdyttää alueellisia konflikteja ja koska sopimus tarkoittaa Kolumbian armeijan tekemien ihmisoikeusrikkomusten hiljaista hyväksymistä.