Valtionyhtiöiden omistajaohjaus yhdelle ministerille
Kansan pankki oli päivän sana, kun Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä aloitti kaksipäiväisen kesäkokouksensa Joensuussa tiistaina.
Puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki haluaa valtion pankin, joka huolehtii ihmisistä ja pienyrityksistä.
– Nyt on herätettävä asiasta keskustelua. Liikepankkien rinnalle pitäisi saada valtion tai kansan pankki, joka pystyy toimimaan liikepankkeja reilummin esimerkiksi työttömiksi jäävien ihmisten kanssa. Nythän pankit eivät juuri odota, hän totesi kokouksen tiedotustilaisuudessa.
Pankin ajatus ei olisi voiton tuottamisessa vaan palvelun tarjoamisessa.
– Nyt mummo saa maksaa kahdeksankin euroa pankkipalvelusta. Tuntuu, että tavallista ihmistä ei haluta pankkiin.
Kysymykseen siitä, ottaisiko pankki korkoa, Arhinmäki arvioi, että jos pankin tavoite ei ole tuottaa voittoa, voidaan ylisuurista koroista ja palvelumaksuista karsia.
Arhinmäki arvioi, että kansan pankki ei synny hetkessä, mutta uskoi, että jos avauksen vastaanotto on innokas, sen toteuttaminen on mahdollista.
– Rakenteet ovat olemassa entisessä Postipankissa, hän sanoi sittemmin Leoniaksi ja vielä Sampo-pankiksi muuttuneesta pankista, joka nyt on tanskalaisessa omistuksessa.
Valtionyhtiöt
yhdelle ministerille
Arhinmäki vaati myös valtionyhtiöiden aseman vahvistamista.
– Valtion omistusta ei voi vähentää, vaan sitä tulee lisätä, Arhinmäki sanoi.
Hän edellytti myös valtiolta vankempaa otetta valtionyhtiöiden omistajaohjaukseen.
– Ei riitä, että omistajaohjausta hoidetaan jaetusti ja muiden tehtävien ohessa. Yhden ministerin tulee selkeästi vastata siitä.
Arhinmäki ei pitänyt nykyistä omistajaohjauksesta pääosin vastaavaa ministeriä, kokoomuksen Jyri Häkämiestä (kok.) tehtävään sopivana.
Hän edellytti myös valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen vallan lisäämistä samalla, kun yhtiöiden hallitusten valtaa kavennettaisiin.
– Nythän hallintoneuvostoilta eli käytännössä eduskunnalta on kavennettu valtaa. Sitä tarvitaan lisää.
Arhinmäki muistutti myös valtionyhtiöiden roolista työllisyyden ja talouden ylläpitäjänä.
Veropohjaa
lisää
Sekä Arhinmäki että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie painottivat sitä, että nyt keskeistä politiikan teossa on se, että veropohjaa pitää vahvistaa.
He kertasivat Vasemmistoliiton vaatimuksen verotuksen muuttamiseksi. Varallisuusvero on palautettava ja pääomaverotus saatava progression piiriin. Lisäksi pienimpien etuuksien verotuksesta on luovuttava kokonaan. Rajan Vasemmistoliitto asettaa 10 000 euroon.
– On hullua, että pienistä tulonsiirroistakin, kuten opintorahasta, maksetaan veroa, Lapintie sanoi.
– Ne maksavat, joilla on maksukykyä, Arhinmäki jatkoi.
– Nyt omaishoitajat maksavat kovinta ja pääomatuloilla elävät pienintä veroa.
Lamasta
ei ole opittu
Myös hallituksen suunnittelemat panokset työllisyyden hoitoon saivat Vasemmistoliitolta pyyhkeitä.
– Kasvavaan työttömyyteen ei ole haluttu varautua, Lapintie sanoi ja arvioi työttömyyden varmasti ylittävän 300 000 hengen vahvuuden. Erityisen huolissaan hän oli nuorista.
– Koulutuksen päättäneet nuoret eivät tarvitse uutta koulutusta, vaan alun työuralleen, hän piikitteli pääministeri Matti Vanhaselle, joka taannoin vetosi oppilaitoksiin, jotta nämä lisäisivät aloituspaikkoja.
Vasemmistoliitossa pelätään, että edellisestä lamasta ei opittu mitään.
– Mitä tapahtuu nuorille? Viime lamassa he siirtyivät koulusta kortistoon eivätkä ole oikein koskaan päässeet työhön kiinni, Arhinmäki pohti.
Hän tarjosi lääkkeeksi lisää rahaa, vaikka velkarahaa.
– Jos nyt ei laiteta rahaa työllistämiseen, se voi tulla sekä yhteiskunnalle että yksille kalliimmaksi.