Pekka Helminen

Poliittisen syksyn alkamisen varma merkki on se, että ilma alkaa olla täynnä poliittisia aloitteita. Harvat niistä toteutuvat, mutta avaukset tuovat uutta väriä poliittiseen keskusteluun ja paljastavat mielipide-eroja. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on ollut erityisen ahkerana.

Ehkä hätkähdyttävien Kataisen ulostuloista on hänen energiapoliittinen linjauksensa. Se ei ketään hämmästytä, että kokoomus haluaa maahan lisää ydinvoimaloita, mutta varaukseton energiateollisuuden kelkkaan lähtö ja liputtaminen peräti kolmen uuden voimalan puolesta on hieman yllättävää.

Ehkä kokoomusjohtaja haluaa olla mieliksi kaikille luvanhakijoille tai sitten hän ei pysty laittamaan niitä paremmuusjärjestykseen. Keskustalainen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinenhan ehti jo alkukesästä linjata keskustan tavoitteeksi yhden uuden ydinvoimalan. Pekkarinenkaan ei halunnut maininta, onko joku luvan hakijoista – TVO, Fortum ja Fennovoima – toista parempi.

Katainen perustelee esitystään suomalaisen teollisuuden energiatarpeella. Hänen mielestään nimenomaan halpa sähkö olisi entistä tärkeämpi kilpailutekijä teollisuudelle. Kataisen perustelut hämmästyttävät. Kukaan ei ole esittänyt sellaista energiatarpeen kasvua, joka edellyttäisi edes yhtä saati kolmea uutta ydinvoimalaa. Sähkön kulutus on päinvastoin laskenut. Yleisenä tavoitteenahan pitäisi olla entistä energiatehokkaampi tuotanto kaikilla aloilla.

Professori Peter Lund Teknillisestä korkeakoulusta teilaa Kataisen vision totaalisesti Aamulehden (18.08.) haastattelussa. Lund muistuttaa, että uusia ydinvoimaloita rakentamalla Suomi menettäisi mahdollisuutensa luoda ympäristöteknologiasta talouden uuden vientialan. Hänen mukaansa missään muissa kehittyneissä maissa ei katsota näin peruutuspeiliin.

ILMOITUS

Lundin mukaan halpaan sähköön satsaavat maat ovat banaanivaltioita. Kehittyneet maat taas panostavat osaamiseen ja innovaatioihin.

Kataisen ajatukset kolmesta uudesta ydinmyllystä eivät olekaan tästä maailmasta. Omaa esitystä tehdessään hän tosin tiesi, että hallituksestakaan sille ei löydy riittävästi tukea. Keskusta voi myöntyä yhteen lisävoimalaan, kun päätöksen aika vuoden vaihteen tienoilla tulee. Ydinvoimaa vastustavat vihreät joutuvat tämän päätöksen nielemään.

n
Köyhät laman maksajiksi

Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan mukaan hallitus aikoo leikata kehitysyhteistyömäärärahoista 140 miljoonaa euroa ensi vuonna. Leikkaus tehdään, koska hallitus yrittää löytää jostain 200 miljoonaa euroa kotimaan työllisyyden tukemiseen. Nyt valtaosa tuosta summasta ollaan ottamasta maailman köyhimmiltä ihmisiltä.

Eri vuosikymmenten porvarihallitukset noudattavat samanlaista politiikkaa. 1990-luvulla kehitysyhteistyöhön tehtiin 60 prosentin leikkaus. Nyt hallituksessa ovat kuitenkin mukana myös vihreät, joille juuri mikään ei ole enää pyhää. Onko edes kehitysyhteistyö?