Työväen laulaja Reijo Frank saattoi kesän korvalla yllättää jotkut ihailijoistaan. Silloin ilmestyneellä Nostalgiaa-levyllä Frank laulaa omien sanojensa mukaan ”romanttisia kappaleita”, mutta Frank ei olisi Frank, ellei mukana olisi muutakin.
– Halusin sijoittaa levylle myös muutaman kantaa ottavan kappaleen.
Idea Nostalgiaa -levyn tekemisestä syntyi viime vuoden vappuna. Frank oli esiintymässä Stakesin entisen pääjohtajan Vappu Taipaleen läksiäisjuhlissa.
– Se oli Vapun ilta, ja lauloin erilaisia romanttisia kappeleita. Jossakin vaiheessa iltaa Vappu sanoi miehelleen Ilkalle, että tuollaisia lauluja sinun täytyy saada Reijo laulamaan myös levylle.
Levyllä on 14 laulua, muiden muassa Elämä on kaunis, Sait multa kukkaset toukokuun, Suviserenadi, Niin kaunis on maa ja Krysanteemi.
– Toivon levyn tuovan tiukkaan arkeen hieman pehmennystä muistojen kautta ja jotta ihmiset viihtyisivät.
Mutta ei unohdeta sanomaakaan. Levy alkaa Brita Polttilan sanoittamalla ja Kari Rydmanin säveltämällä laululla Sano mistä.
Runossa yhdistetään tapaus, jossa amerikkalaiset kadottivat pari, kolme ydinpommia Espanjan rannikolla ja Suomen silloinkin vaikea asuntotilanne.
Ettei ole rumpua ja bassoa?
Levyn musiikki puhuttelee Frankin mielestä lähinnä varttunutta väkeä, jos kohta nuortenkin tiedetään kuuntelevan sitä.
– Heitä levy kiinnostaa siltä kannalta, miten voidaan tehdä laululevy, jossa ei ole rumpua eikä bassoa, Frank miettii ja taitaa tässä vähän ironisoida.
– Usein juuri nuo soittimet peittävät sen, mikä solistilla tai muilla muusikoilla olisi mahdollisesti sanottavanaan. Julistavan tekstin esittäminen ei oikein sovi yhteen basson ja rumpujen jytkeen kanssa. Se on harmi, sillä nykyään tehdään aika hyviä tekstejä ja säveletkin ovat niihin sopivia.
”Kohtuullisesti”
– Kohtuullisesti, Frank vastaa kysymykseen, miten työväen musiikki voi tätä nykyä Suomessa.
Hän esiintyy perinteisessä Valkeakosken Työväen musiikkitapahtumassa, joka järjestetään tällä viikolla.
– Ehkei työväen musiikki siellä niin hirveän komeasti soi. Valtakunnallisesti tämä musiikin laji voi kohtuullisesti. Nuorilla on esiintyjäryhmiä, kuoroja ja on myös yksin esiintyjiä.
Mutta sävellyksiä ja sanoituksia on ollut vaikea saada. Frankin mukaan tämä puute on poistumassa. Hänen yhteistyökumppaninsa viiden vuosikymmenen ajalta, Reino Bäckström, on kerännyt tietokantaan noin kolmen sadan laulun sanat ja nuotit.
– Kemijärveä myöten ovat laulajat ja ryhmät hakeneet häneltä apua työväenlauluista koostuvan konsertin pitämistä varten.
Taustoitus
tarpeen
Frank toivoo vanhan musiikin esittäjiltä malttia muutamin sanoin selventää olosuhteita, joissa laulut ovat syntyneet. Se avaa laulun viestin.
– Monessa laulussa puhutaan esimerkiksi ruoskan käytöstä. Se oli vielä 1900-luvun alun Suomessa aivan yleinen työnjohtoväline. Kuusankoskella 1902 kävi lähetystö pyytämässä tehtaan patruunaa hillitsemään erästä työnjohtajaa, koska tämä käytti muita enemmän piiskaa.
Hieman pehmennystä ihmisten tiukkaan arkeen, Reijo Frank kuvaa Nostalgiaa -levynsä tavoitteita.