SDPL:n kansainvälinen leiri kokosi jälleen kerran liki sata pioneeria ohjaajineen Juupajoen Sammalniemeen. Suomalaisten lisäksi leirille osallistui nuoria Kyprokselta, Saksasta ja Tšekistä. Leirillä vieraili myös kolme entistä DDR:n aikaista pioneeriohjaajakoulun opettajaa. He totesivat, että on hienoa, kun pioneereilla on vahva jalansija suomalaisten lasten leiritoiminnassa.
Leirin teema oli erilainen maailma, joka kertoi sen, että maailmassa on paljon köyhyyttä, kodittomuutta ja sotia. Maailmassa on paljon lapsia, jotka haluaisivat käydä koulua ja oppia uusia asioita, mutta valitettavasti siihen ei anneta mahdollisuutta.
– Leirimme teema kertoo myös toisenlaisia asioita maailmasta, kuten sen, että maailmasta löytyy paljon kauneutta ja hyvyyttä, erilaisuuden arvostamista, myötäelämisen taitoa ja auttamishalua. Juuri sellaisia asioita, joita me leirillä olevat arvostamme ja joiden puolesta haluamme toimia, kertoi leiripäällikkönä toiminut pääsihteeri Tarja Syyli.
Haastavaa toimintaa
Leirin aikana pohdittiin erilaisten toimintapisteiden ja tapahtumien avulla maailman erilaisuutta. Tutustuttiin lapsen oikeuksiin eri maissa muun muassa sarjakuvien avulla, tehtiin retki suomalaiseen luontoon sekä tutustuttiin vieraiden kotimaihin.
Ohjaajana leirillä toiminut Kati Tuura kertoi, että kaikki toimintapisteet olivat tosi haastavia. Sarjakuvien avulla käsiteltiin muun muassa koulukiusaamista, syrjäytymistä, syrjintää ja nykyistä lasten ja nuorten vaatetusta. Yhden pisteen tehtävänä oli valmistaa soittimia sekä soittaa niillä myös viimeisen illan illanvietossa.
Leiritaitojen kohdalla tutustuttiin telttailuun, luonnossa liikkumiseen ja retkikeittimen käyttöön.
Luontopolulla oli viisi erilaista pistettä, joissa osallistujat tutustuivat suomalaiseen luontoon, kasveihin ja puustoon. Naruverkosto piti päästä läpi koskettamatta itse verkkoa. Keskusteltiin autonrenkaiden jatkokäytöstä ja niin sanotun apinakeinun avulla liikuttiin paikasta toiseen.
Leirin ohjelmaan kuuluivat myös olympialaiset, joissa oli niin joukkue- kuin yksilökilpailujakin. Mielenkiintoista oli, että köydenvedon voittivat leiriläiset, ja yksi leiriläistä kysyikin, että olivatkohan ohjaajat aivan tosissaan.
Haasteottelussa leiriläiset haastoivat ohjaajat lentopalloon ja taas he olivat selvästi parempia kuin ohjaajat.
Suomeen uudelleen
Leirille osallistunut Tšekin valtuuskunta oli tyytyväinen matkaansa. Ohjaaja Jakub sekä valtuuskunnan tytöt Martina, Alena, Alzbeta, Vendula ja Pavlina kertoivat, että odotukset leirimatkasta ovat täyttyneet. Tytöillä on ollut hauskaa.
– Olemme saaneet tutustua Suomen kauniiseen luontoon, eivätkä itikatkaan ole päässeet haittaamaan. Kavereita on tullut lisää ja suomalaiseen saunaan on päästy tutustumaan.
– Odotimme pääsevämme hieman suuremmalle leirille, mutta tähänkin olemme tyytyväisiä.
Tosin 13–15 vuoden ikäiset tytöt toivoivat, että leirillä olisi ollut enemmän joko suomalaisia tai eri maista tulleita poikia. Toisaalta leirin ohjelma oli kivan väljä ja aikaa jäi omien asioidenkin hoitamiseen, siis suhteiden hoitamiseen. Omilla leireillään tytöt sanoivat ohjelman olevan huomattavasti tiukempi. Majoitukseen, ruokailuun ja kaikkeen leiritoimintaa tukevaan tytöt olivat tosi tyytyväisiä.
Heistä oli mukavaa päästä keskustelemaan muiden leiriläisten kanssa muun muassa kiusaamisesta, toisen auttamisesta, vaatetuksesta ja syrjäytymisestä. Valtuuskunnalle jää leiriviikon jälkeen muutama päivä aikaa tutustua Helsinkiin ja samalla hieman sulatella takana olevaa leiriviikkoa.
Päätössanoissaan Tarja Syyli kertoi, että tekojemme ei tarvitse olla suuria, sillä aivan pieniltäkin tuntuvat teot muuttuvat suuriksi, kun niitä tekee suuri joukko ihmisiä.
– Nämä teot voivat olla esimerkiksi ystäväksi ryhtyminen, maahamme muuttamaan joutuneelle maahanmuuttajalapselle tai kiusatuksi joutuneen kaverin puolustaminen, ympäristön siistinä pitäminen, rauhan puolesta toimiminen ja ahkeroiminen koulussa.
Hieno teko Syylin ja kaikkien leiriläisten mielestä on solmia uusia ystävyyssuhteita, joita tälläkin leirillä syntyi todella useita. Mitä enemmän ihmisillä on ystäviä eri puolilla maailmaa, sitä vähemmän maailmassa soditaan ja tehdään pahaa. Päätteeksi pääsihteeri totesi, että YK:n lapsen oikeudet ovat myös kaikkien maailman lasten ystäviä, koska ne toteutuessaan turvaavat kaikille onnellisen ja turvallisen lapsuuden.