Kuluttajahintojen lasku eli deflaatio saattaa laskea eläkkeitä. Mahdollinen lasku kohdistuisi erityisesti kansaneläkkeeseen.
Eläkkeet on sidottu kansaneläkkeen osalta kokonaisuudessaan ja työeläkkeen osalta 80-prosenttisesti kuluttajahintaindeksiin, joten lain kirjaimen mukaan hintojen laskeminen johtaa eläkkeiden tarkistamiseen alaspäin.
Deflaatio on harvinainen ilmiö, mutta Tilastokeskuksen eilen julkaiseman tiedon mukaan inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos laski kesäkuussa -0,1 prosenttiin.
Ilmiön harvinaisuuden vuoksi eläkkeitä ei ole vielä koskaan laskettu indeksitarkistuksen yhteydessä. 1990-luvun alkupuolella deflaatiota koettiin edellisen kerran. Eläkkeiden laskemisen estämiseksi TEL-eläke jäädytettiin poikkeuslailla vuonna 1994 edellisen vuoden tasolle.
Työeläkkeet
tuskin laskevat
Heikki Palm sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolta vahvistaa, että eläkkeitä voidaan indeksitarkistuksen yhteydessä laskea, jos vuoden hintakehitys osoittautuu laskevaksi.
Palmin mukaan inflaatiota on kuitenkin vielä aikaista arvioida. Indeksitarkistus tehdään vuosittain syyskuun lopun inflaatiotilanteen mukaisesti ja korotus tai lasku astuu voimaan vuoden alusta.
Kansaneläkkeitä hintojen lasku laskee indeksijärjestelmän mukaan automaattisesti. Työeläkkeiden kohdalla muutos ei ole yhtä itsestäänselvä, sillä ne seuraavat kuluttajahintaindeksiä 80-prosenttisesti. Loppuosa määräytyy palkkojen kehityksen mukaisesti.
– Tällä hetkellä deflaatio on hyvin pieni ja palkkoihin on ennustettu loppuvuoden osalta vielä nimellistä kasvua. Työeläkkeet siis tuskin laskevat, Palm arvioi.
Sosiaali- ja terveysministeriön keväisen arvion mukaan kuluttajahinnat eivät laske prosenttia enempää, kun taas palkkojen ennustetaan nousevan yli neljä prosenttia.
Kansaneläkkeeseen palkkojen nousu ei vaikuta. Sen täysi määrä on yksin asuvalle 584,13 euroa kuukaudessa. Jos tämän vuoden deflaatio asettuu nykyiselle tasolle, eläkkeen määrä laskee ensi vuonna vajaat kuusikymmentä senttiä kuukaudessa.
– Jos eläkkeitä lasketaankin, on syytä muistaa, että myös siinä tapauksessa eläkkeen ostovoima pysyy samana. Se on indeksitarkistuksen toimintaperiaate, Palm painottaa.
”Järjestelmään
luotava perälauta”
Eläkeläiset ry:n kesälomalta tavoitettu puheenjohtaja Kalevi Kivistö toivoo hallituksen ryhtyvän toimiin, jos näyttää siltä, että kansaneläkettä tulisi laskea indeksitarkistuksessa.
– Indeksi on ollut krooninen ongelma eläkejärjestelmässä. Olisi syytä luoda jonkinlainen perälauta, joka estäisi kansaneläkettä pienenemästä, vaikka kuluttajahintaindeksi laskisikin.
Kivistön mielestä nykyisen suuruisen deflaation mukanaan tuoma kansaneläkkeen lasku ei vielä toisi mukanaan suuria käytännön ongelmia.
– Tämä on enemmän periaatekysymys tässä vaiheessa, Kivistö linjaa.
Vuoden 1994 eläkkeiden jäädyttämistä poikkeuslailla Kivistö pitää hyvänä ennakkotapauksena, mutta toivoo, että lakiin tehtäisiin pysyvä muutos, jolla eläkkeiden laskeminen estettäisiin.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) keväinen vastaus kansanedustaja Saara Karhun (sd.) esittämään kirjalliseen kysymykseen eläkkeiden mahdollisesta laskemisesta kertoo kuitenkin omaa kieltään hallituksen linjasta asiassa.
– Eläkkeiden alaspäin tarkistamisen estäminen tarkoittaisi käytännössä eläkkeiden reaaliarvon nostamista enemmän kuin voimassa olevien indeksijärjestelmien kautta on haluttu, Hyssälä totesi huhtikuussa.