Malmin työväentalon oveen on teipattu paperilappu, jossa kerrotaan kahden heinäkuun maanantain tanssituntien olevan poikkeuksellisesti Pavilla. Työväentalolla on menossa remontti.
Sisällä tapaan puheliaan miehen. Eino Voutilainen esittelee minua ennen paikalle saapuneelle valokuvaajalle kuvia kohteista, joita on ollut entisöimässä: keilahallin katto, Sinebrychoffin taidemuseo ja lukemattomia kirkkoja.
Entinen maalari ei kuitenkaan ole tällä kertaa itse telan varressa. Hiljattain sattunut tapaturma estää työnteon, mutta hänet pyydettiin paikalle ohjaamaan talkoourakkaa.
– Huh, tuli ihan lämmin kun näin työntekoa, Voutilainen velmuilee.
Mutta ei hän oikeasti töitä pelkää. Eläkkeellä oleva Voutilainen käy vähintään kerran viikossa työväentalolla järjestysmiehenä.
– Aina täällä on jotakin korjattavaa, Voutilainen kertoo, mutta muistelee, ettei talo ole hänen aikanaan koskaan ennen ollut kiinni.
Näin isoja remontteja tehdään harvoin. Koko suuri juhlasali ja eteinen saavat uuden maalipinnan. Talkooporukkaa on kymmenen hengen molemmin puolin päivästä riippuen.
Tanssiterapiaa
Juhlasalissa viiksekäs mies teippaa esiintymislavan portaisiin suojapahveja. Kalle Karjukoski ei osaa suoralta kädeltä vastata, miksi työväentalotoiminta on tärkeää.
– Enpä ole miettinyt, mutta kyllä tämä tarpeelliselta tuntuu. Täällä päästään itse toimimaan, kun yhteiskunta ei varsinaisesti järjestä kummempia mahdollisuuksia vapaa-ajan toimintaan.
– On tämä varmaankin jonkinlaista dementian torjuntaa. Sekopääksihän sitä tulee, jos jää kotiin nyhjäämään, Karjukoski arvelee.
Karjukoski tuli muutama vuosi sitten työväentalolle katsastamaan tanhuryhmän toimintaa. Nyt hän on itse oman porukkansa ohjaaja.
Tanssien järjestäminen on työväentalolle keskeistä toimintaa. Myös Eino Voutilainen käy työväentalolla erityisesti tanssiharrastuksensa vuoksi.
Kun tanssien järjestysmiehenä jaksaa ensin odottaa tunnin, pääsee vihdoin itsekin lattialle pyörähtelemään.
Nuorillekin
saatava toimintaa
Eteisessä rakennustelineelle on noussut nuoremman polven aktiivi. Riku Ahola vetelee kirkkaan valkoista maalia kellastumaan päässeeseen kattoon.
Ahola löysi työväentalolle etsiessään kuntavaalibileilleen paikkaa. Sitoutumattomana Vasemmistoliiton listalta paikkaa tavoitelleelle Aholalle eivät valtuuston ovet ainakaan vielä auenneet, mutta bileet työväentalolla onnistuivat.
– Jäi hyvä maku suuhun, ja jäin toimintaan mukaan, Ahola kertoo.
Ahola on mukana Helsingin nuorisolautakunnassa, jonka kautta hän yrittää saada työväentaloperinnettä jatkettua uusille sukupolville. Tällä hetkellä aktiivisin työväentaloa hyödyntävä järjestö on nimittäin Malmin eläkeläiset.
Syksyllä on tarkoitus alkaa järjestää bändi-iltoja työväentalolla. Lauantaina on tanssit, mutta perjantai-illan voisi varata nuorille.
Työväentalo on malmilaissyntyiselle Aholalle myös keino tuntea kuuluvansa johonkin.
– Nykyajan meininki on jotenkin juuretonta. Viikonloppuna lähdetään keskustaan juhlimaan Sedun rafloihin. Paikallisia perinteitä olisi kuitenkin hyvä kunnioittaa.