Edesmennyt Jörgen Petersen oli
Siitä lähtien, kun tanskalaissyntyinen trumpetisti Jörgen Petersen esiintyi ensimmäisen kerran Suomessa kuuluisan Al Stefanon orkesterin kanssa, oli hän lähes lyömätön oman tyylinsä mestari.
Siitä on jo yli viisi vuosikymmentä.
Tunnusomaista Jörgen Petersenin soitolle oli suuri tunnepitoinen tulkinta ja ehdottoman vahva ansatsi, jonka on helppo tunnistaa lukemattomilta levyiltä, joita vuosikymmenien varrella on tullut taltioitua.
– Ammattitaitoinen muusikko soittaa musiikin eri tyylilajeja laidasta laitaan, helmikuussa edesmennyt Jörgen Petersen totesi.
Miljoonamyynti
instrumentaalilla
Jörgen Petersen on edelleen ainoa muusikkoartisti Suomessa, joka ylsi jo 60-luvun alussa kuolemattomalla ”Särkyneen Toiveen Katu” -singlelevytyksellään miljoonan levyn myyntiin. Kyseinen Petersenin levyttämä menestyssävelmä soi pitkään myös kansainvälisellä USA:n Billboardin hittilistalla.
Pitkä päivätyö ammattimuusikkona päättyi 1980-luvun lopulla maestron äkillisesti sairastuttua.
Nerokkaita
sovituksia
Jörgen Petersen (1931–2009) aloitti musisoinnin viululla, mutta trumpetti tuli soittokuvioihin jo lähes alkuvaiheessa. Klassinen musiikki oli aluksi vahvasti mukana: Jörgen soitteli kotimaassaan kaupunginorkesterissa. Jazz otti kuitenkin miehestä selkävoiton jo nuorena.
Vuonna 1957 Suomeen muutettuaan ja avioiduttuaan Jörgen Petersenille suorastaan tulvi työtarjouksia muusikkona ja myöhemmin myös sovittajana.
Radion tanssiorkesterissa Petersen toimi ykköstrumpetistina alusta asti, sekä muun muassa Ronnie Krankin yhtyeessä.
1960-luvulla Jörgen Petersenistä tuli entistä kysytympi tähti, jonka laaja-alainen muusikkous huomattiin entistä selkeämmin. Jörgen vaikutti myös vuosikausia PSO:n (Pohjoismaiden Sähkö Oy) levytuottajana, sovittajana ja levytyspäällikkönä. Katri Helena, Matti Esko, Berit ja muun muassa Cumulus olivat maestron löytöjä, joiden uran alkuun hän on vaikuttanut suuresti.
– Katri Helenan läpimurtohitti oli Puhelinlangat laulaa, jonka löysin kerran sattumalta nuottipinoa selatessani. Sovitin laulun letkis-tyyliseksi ja se meni kansaan, Jörgen Petersen muisteli.
Petersen teki laaja-alaista muusikkotyötä lukuisilla levytaustoillakin ja vaikutti myös sävellys-, sovitus- ja kapellimestarina monissa tv-ohjelmissa.
Kaiken kaikkiaan Peterseniltä on ilmestynyt neljännessata lp-levyä, joista osa on levitetty ja julkaistu eri merkein ja painoksin kansainvälisille markkinoille.
Yhä tälläkin hetkellä Jörgen Petersen on maamme toiseksi eniten levyttänyt kevyen musiikin instrumentalisti. Vuonna 1981 ilmestyi ”Kultainen Trumpetti” ja miltei saman tien tuli jatkoa. Nämä molemmat levyt myivät myös kultalukemiin.
Aito jazz
säilyy
Vuonna 1975, osittain Radion tanssiorkesterin raunioista syntyi Uuden Musiikin Orkesteri eli UMO. Edesmennyt kapellimestari, muusikko ja sovittaja Esko Linnavalli teki merkittävän työn saadessaan ammattibändin liikkeelle. Vuosina 1982–87 Jörgen Petersen työskenteli vakituisena trumpetistina Umossa.
Petersen kertoili:
– Kävin aluksi satunnaisesti Umon harjoituksissa. Oli mukavaa saada soittaa hyvää jazzmeininkiä, mutta tuolloin muut sovitustyöt – ja studiokeikkani – eivät antaneet minulle heti mahdollisuutta jättäytyä pysyvästi Umoon. Liityin vakituisesti Umoon siinä vaiheessa, kun kuukausipalkkaus tuli mukaan kuvioon. Tuntui hyvältä, kun freelancermuusikko sai kerrankin säännöllistä palkkaa rakkaan jazzinsoiton parista
Sairaseläkkeelle siirtyminen tapahtui äkkiä Umon keikalla. Tämän johdosta trumpetinsoitto kiellettiin Jörgeniltä lähes kokonaan, joten ammattimuusikon ura jäi. Ajatus tuntui aluksi pahalta, mutta ajan kuluessa se oli hyväksyttävä.
Kokenut konkari seurasi silti mielenkiinnolla mitä musiikin kentällä tapahtui. Useat kollegat kävivät pappa-Jörgeniä usein tervehtimässä.
– Suomi-jazzin kehitys on kulkenut hurjaa vauhtia eteenpäin. Meillä on hyviä bändejä ja muusikoita, kuten muun muassa Umo, Jukka Perko, Severi Pyysalo, Antti Sarpila, Markku Johansson tai vaikkapa Jukka Linkola, jotka kukin ovat oman tyylinsä yksilöitä kansainvälisessäkin mielessä. On hyvä kuitenkin muistaa, että jazz-kulttuuri on Suomessa vielä kohtalaisen nuorta.
Kokenut Jörgen Petersen painotti, että perinteitä tulee silti säilyttää ja vaalia. Jazz on muusikolle lahja, joka on olemassa tai sitten ei.
– Nuoren muusikon kannattaa tutustua perinpohjaisesti jazzin tyylisuuntiin, opiskella tarkoin niiden oikeaa ilmaisutapaa ja vasta sitten kannattaa siirtyä modernimmalle sektorille. Minun mielestäni jazz-musiikin oleellisimmat elementit liittyvät ensisijaisesti harmoniaan ja rytmiin, joten en jaksa uskoa, että freejazz tulee säilymään yhtä elinvoimaisena traditionaalisen jazzin tavoin.
– Jazz-musiikin opiskelu perustuu pitkälti itseopiskeluun, vaikka on hyvä asia, että tänään meillä voi opiskella sitä myös oppilaitoksissa. Tekniikkaa saa, kun istuu alas ja harjoittelee huolellisesti, sanoi trumpetistilegenda Jörgen Petersen.