Gdynian sataman laiturit hohkaavat kuumuutta, ja tyhjyyttä. Hyvä, jos on ainoatakaan paattia.
Ne nostivat purjeensa. Oravina kipusivat mastoihin. Oli saatava tuulta purjeisiin.
Ne lähtivät isot ja pienetkin alukset.
Yksinäinen junan pilli on kulkureiden tunnari, mutta paatit tööttäävät. Se on möreämpi ääni. Mutta sen jälkeen on hiljaisempaa.
Haikuli on aina lähtö.
Purjelaivat tapaavat, ja tuhannet ihmiset. Mitä järkeä siinä on?
Markkinakaruselli pyöri Puolassa siinä mitä tämän kuun lopulla Turussa. Päällisin puolin juttu voisi olla vain hulipumpelia. Mutta ainakin ne, jotka ottavat purjehtien osaa tapahtumaan, vetävät vähän enemmän huumoria.
Sisämaan ihminen ei välttämättä ymmärrä, mitä on meri ja merenkulku.
Kannattaa kuitenkin vaikkapa vain nuuhkaista. Omia maailmoja on monta.