Suurituloiset yrittäjät pärjäävät pienillä eläkkeillä
Yrittäjät koettavat Eläketurvakeskuksessa tehdyn selvityksen mukaan selvitä pienillä eläkemaksuilla.
Vuonna 2005 yrittäjien eläkkeidensä ja eläkemaksujensa pohjaksi ilmoittama YEL-työtulo oli keskimärin noin kolmanneksen pienempi kuin verottajan tilastoista ilmenevä yrittäjätoiminnasta saatu tulo.
Yrittäjillä on palkansaajien tavoin lakisääteinen eläkevakuutus. Yrittäjiltä eläkemaksua ei peritä automaattisesti tiettynä osuutena tuloista, vaan eläkemaksun suuruus perustuu yrittäjän ilmoittaman YEL-työtulon suuruuteen.
Aikanaan maksettava eläke perustuu maksettuihin maksuihin.
Ilmoitettu YEL-työtulo vastasi paremmin todellisia tuloja niillä aloilla, joilla työtulot olivat suhteellisen pienet, alle 15 000 euroa vuodessa. Kangas- ja vaatetusliikkeiden pitäjät sekä kampaamo- ja kauneushoitolayrittäjät ilmoittivat eläkemaksun pohjaksi lähes todellisen tulonsa.
Sen sijaan taksi- ja kuorma-autoyrittäjät sekä maa- ja vesirakennusurakoitsijat olivat ilmoittaneet YEL-työtulonsa selvästi pienemmäksi kuin mitä verotettava tulo oli ollut.
Suurituloiset haluavat
pienen eläkkeen
Suurimpia lintsareita olivat lääkärit, ja lähes yhtä paljon pienensivät eläketyötuloaan hammaslääkärit. Lääkärit ilmoittivat eläkemaksun ja eläkkeen perustana olevaksi tuloksi vain noin 40 prosenttia verotettavasta yrittäjätulostaan.
Lääkärit ja hammaslääkärit ilmoittivat selvityksen mukaan YEL-työtulokseen yli 20 000 euroa yleensä vasta siinä vaiheessa, kun yrittäjänä tienattu verotettava tulo saavutti 50 000 euroa.
Yrittäjinä toimivilla lääkäreillä oli yleensä myös virka julkisella sektorilla ja eläketurvaa kertyi sieltäkin.
Kaikkiaan korkeakoulututkinnon omaavilla YEL-työtulon keskiarvo oli keskimäärin vain puolet verotettavasta työtulosta.
Aloittava yrittäjä
on varovainen
Yrittäjien eläkemaksu YEL-työtulosta on samansuuruinen kuin palkansaajien työeläkemaksu.
Yrittäjäeläkkeen ja -eläketulon määräytymisessä ongelma on yritystoiminnan alkuvaihe, jolloin YEL-työtulo määritellään.
Aloittavat yrittäjät arvioivat sen varmuuden vuoksi ja kuluja pienentääkseen alakanttiin. Tämän ongelman pienentämiseksi he saavat neljän vuoden ajan neljänneksen alennuksen eläkemaksuihinsa.
Yrittäjillä on mahdollisuus maksaa eläkemaksuja enemmän kuin vahvistettu YEL-työtulo edellyttäisi, mutta tätä mahdollisuutta ei kovin paljon käytetä.
Huonoina vuosina maksuissa voidaan vastaavasti joustaa jonkin verran alaspäin.
Eläketurvakeskus tekee ammattialakohtaisesti minimisuosituksia YEL-työtulosta siltä pohjalta, että se vastaisi yrittäjän tilalle palkattavan ihmisen palkkaa. Suositukset näyttivät parhaiten toteutuvan sellaisilla aloilla, joissa vuositulot jäivät pieniksi.
Läheskään kaikilla aloilla yrittäjien keskimääräiset tulot eivät yltäneet edes suositusten tasolle.
Mutta esimerkiksi hammaslääkärien ilmoittama keskimääräinen YEL-työtulo oli vain puolet Eläketurvakeskuksen suosituksista.
Eläkkeiden ohella yrittäjien sairauspäiväraha ja ansioihin sidottu työttömyysturva riippuu ilmoitetusta YEL-työtulosta.