Suomikin alkaa kolkutella EMU-rajoja
Tilastokeskus kertoo perjantaina, miten suuri Suomen julkinen velka oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Viime vuoden lopussa tätä EU:n talous- ja rahaliiton EMU:n perusteiden mukaan laskettua velkaa EMU-velkaa oli 62,1 miljardia euroa. Valtiolla oli velkaa vajaat 57 miljardia euroa ja kunnilla kymmenen miljardia euroa. Näistä viisi miljardia oli keskinäisiä velkoja tai työeläkerahoista otettuja lainoja, joita ei yhteissummaan lasketa.
Nyt velan määrä alkaa kasvaa nopeasti. Kesäkuun alussa valtiovarainministeri Jyrki Katainen arvioi, että tänä vuonna valtion budjetin menojen katteeksi tarvitaan velkaa kymmenen miljardia euroa ja ensi vuonna 13 miljardia euroa.
Eikä tarve lopu siihen. Valtionvarainministeriön keväisissä ennusteissa valtion budjetin tulojen ja menojen välillä on seuraavinakin vuosina yhdeksän miljardin euron aukko. Kunnatkin velkaantuvat todennäköisesti vielä lisää. Näistä luvuista puuttuvat vielä kaikki lisäelvytystarpeet.
Leikkauksilla
riman ali
Viime vuosikymmenen alun talouslaman jäljiltä valtion velkasumma oli suurimmillaan 70 miljardia euroa vuonna 1998, noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kolmena edellisenä vuonna pienempikin velkapotti oli ylittänyt 60 prosentin rajan.
Velkasuhdetta on pienentänyt vahvimmin talouskasvu. Valtion velasta on maksettu takaisin vain vajaa viidennes, mutta sen osuus kansantuotteesta oli vuodenvaihteessa vain 30 prosenttia.
EMU-velan määrä euroissa kasvoi itse asiassa aina vuoteen 2004 saakka. Vaikka valtio vähensi velkojaan, työeläkelaitokset vähensivät vielä vauhdikkaammin sijoituksiaan valtion velkapapereihin ja rahat jouduttiin lainaamaan ”ulkopuolelta”. Kunnatkin ovat ottaneet lisää velkaa.
Valtion velka
tuplaantuu
Jos valtiovarainministeriön arviot toteutuvat, valtion velka lähes tuplaantuu neljässä vuodessa sataan miljardiin euroon. Samaan aikaan myös kuntien velkataakka kasvaa. Suomenkin julkisen velan määrä alkaa taas heilutella talous- ja rahaliitossa määriteltyä 60 prosentin rajaa, etenkin jos talouden kasvu käynnistyy odotettua hitaammin.
Suomella on moneen muuhun maahan verrattuna silloinkin vielä vähän velkaa. EU:n komission arvion mukaan viime vuonna vain puolet kuudestatoista euromaasta alitti 60 prosentin rajan, ensi vuonna Suomen ohella enää vain Luxemburg, Slovenia, Slovakia ja Kypros.
Toinen EMU-raja eli julkisen talouden kolmen prosentin alijäämä jonakin vuonna suhteessa kansantuotteeseen saattaa kuitenkin mennä rikki ensi vuonna.
Kunnat ovat koko euroajan pyörineet hieman miinuksen puolella ja valtio on tehnyt milloin pienempää ja milloin suurempaa ylijäämää. Työeläkerahastojen ylijäämä on sen sijaan ollut hyvinkin vahva, joten yhteissumma on ollut selvästi plussalla.
Brysselistä
kysellään alijäämistä
Nyt valtion alijäämä kasvaa vahvasti ja työeläkerahastojen ylijäämä sulaa maksettavien eläkkeiden lisääntyessä ja TEL-maksujen vähentyessä heikon työllisyyden takia.
Suomi voi tämän vuoksi joutua alijäämiä vahtivan EU:n komission tarkempaan syyniin ensimmäisen kerran eurohistoriansa aikana. Tosin syynättävien joukossa ovat silloin lähes kaikki muutkin.