Yksi asia on varma: Vasemmistoliitolla on huomisesta alkaen 32-vuotias puheenjohtaja. Vasta puoluevaltuuston kokouksessa ratkeaa, onko hän ensimmäisen kauden kansanedustaja Paavo Arhinmäki vai ensimmäisen kauden kansanedustaja Merja Kyllönen. Arhinmäkeä on julkisuudessa pidetty selvänä ennakkosuosikkina, ja sitä hän on eilisen KU:n valtuutetuille tekemän kyselynkin perusteella. Mutta kovan haasteen Kyllönen heittää ennakkoasetelmille.
Huomisen valinnan myötä alle 40-vuotiaiden esiinmarssi puolueiden johtoon täydentyy. 1970-luvulla syntyneet ovat siirtyneet ryminällä kärkeen. Vuonna 1955 syntynyt pääministeri Matti Vanhanen alkaa olla tässä seurassa pappasarjaa. Muutos on hirmuinen niiden ikäluokkien silmissä, jotka kasvoivat Ahti Karjalaisen näköisten poliitikkojen maassa.
Vasemmistoliitto tekee huomenna puhtaan henkilövalinnan. Mitään olennaista linjaeroa puolueen kahden nuorimman kansanedustajan väliltä ei löydy. Onneksi. Sitä vanhaa jakoa 1970-luvun puolivälissä syntyneet ehdokkaat eivät mitenkään voikaan kantaa. Mutta eivät heidän käsityksensä esimerkiksi Euroopan unionistakaan ole sovittamattoman kaukana toisistaan, vaikka toinen äänestikin Lissabonin sopimuksen puolesta, toinen vastaan.
Paavo Arhinmäki on ehdokkaista ilman muuta tunnetumpi. Hän teki harvinaisen tempun nousemalla valtakunnallisesti tunnetuksi poliittiseksi julkkikseksi jo nuorisojärjestön puheenjohtajana. Mutta kuten eilisessä KU:ssa puoluevaltuuston jäsenten kommenteista kävi ilmi, tämä voi olla rasitekin, koska osa puolueväestä vierastaa Arhinmäen väellä ja voimalla esillä pitämiä teemoja.
Merja Kyllönen on useimmille kirjoittamaton lehti, mutta siihen sisältyy myös yllätyksen mahdollisuus. Kyllösen usein hersyviä eduskuntapuheita lukemalla kiltin ulkokuoren alta paljastuu herkullisen piikikäs sanankäyttäjä.
Monien vaalitappioiden masentamassa Vasemmistoliitossa kannattaakin nyt iloita tilanteesta, jossa puolueella on kaksi hyvää ja nuorta puheenjohtajaehdokasta. Kumpikin lupaa joukkuepeliä ja kummallakin on edellytykset toimia valmentajana, jota ei kesken kauden vaihdeta pois.
Molemmat haluavat myös kirkastaa Vasemmistoliiton tarjoaman vaihtoehdon. Nyt onkin yhdestoista hetki tehdä se.