Unto Vesa uskoo Suomen seuraavan viipeellä Ruotsia
Suomi seuraa pitkähköllä viiveellä Ruotsia asevelvollisuusarmeijan lakkauttamisessa ja ammattiarmeijan perustamisessa, sanoo Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen tutkija amanuenssi Unto Vesa.
Molempien maiden uhka-analyysit ovat Vesan mukaan suurissa asioissa samanlaiset. Nähtävissä olevana aikana ei lähialueilla eikä Euroopassa yleensäkään ole suursodan vaaraa. Molemmissa maissa armeijoita pidetään ikään kuin kaukaisessa tulevaisuudessa olevan mahdollisen uhkan varalta.
Ruotsin valinnat näyttävät Suomesta käsin radikaaleilta. Vesa sanoo, että kehitys on kuitenkin siellä kulkenut tähän suuntaan jo parikymmentä vuotta.
– Ruotsi muutti uhka-analyysejaan ja varustautumistaan heti kylmän sodan jälkeen 1990-luvun alussa. Kylmän sodan aikana heillä oli monenlaisia Venäjä-uhkaa koskevia skenaarioita, mutta ne muuttuivat radikaalisti. Ruotsissa ei enää nähty Venäjää sotilaalliseksi uhkaksi. Siellä arvioitiin, että jos Venäjästä alkaa kehittyä sotilaallinen uhka, siihen ehditään kyllä ajoissa reagoida.
Ruotsi on kehittänyt armeijaansa voimakkaasti kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä varten. Vesa sanoo, että siinäkin Suomi kulkee Ruotsin perässä.
– Itse asiassa Suomi on panostanutkin koko ajan enemmän kansainvälisiin tehtäviin, vaikka siitä ei täällä kovin paljon puhuta.
Asevelvollisuudella
laaja tuki Suomessa
Vesan mukaan Suomen armeijaa on pikku hiljaa viety siihen suuntaan, että reservit ovat pienempiä ja kantahenkilökunta on entistä ammattimaisempaa.
Hän kuitenkin sanoo, että Suomessa on voimakas yleinen tuki asevelvollisuusarmeijalle, mikä luo varmasti viivettä ammattiarmeijaan siirtymisessä.
Vesa on ollut pitkään asiantuntijana mukana Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n toiminnassa. Hän sanoo, että MTS:n tutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista tukee asevelvollisuusarmeijaa.
– Syvälle juurtuneet mielikuvat ja asenteet asevelvollisuusarmeijan tarpeellisuudesta viivyttävät siitä luopumista Suomessa.
– Vihreät ja vasemmistolaiset ovat asevelvollisuuden suhteen epäileväisempiä.
Vesa arvioi, että Suomen mahdollinen Natoon liittyminen saattaisi nopeuttaa asevelvollisuudesta luopumista. Hänen mukaansa asevelvollisuusarmeijat eivät ole Naton intressissä.
– Eräillä uusilla Nato-mailla oli aluksi halu säilyttää asevelvollisuus, mutta Nato houkutteli nämä maat luopumaan siitä ja perustamaan palkka-armeijan.
Ruotsin armeijaa
turha vähätellä
Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoo, että Ruotsin armeijalle ja sen maanpuolustusratkaisuille naureskelu Suomessa on turhaa.
– Ruotsin armeija on edelleenkin sotilaallisesti voimakas. Sitä on turha vähätellä. Kaikilla pohjoismailla on vahvat puolustusvoimat. Ei tämä ole mikään demilitarisoitu vyöhyke.
Asevelvollisuuden lakkauttamisesta Lodenius sanoo, että se on yleinen trendi Euroopassa.
– Suomen järjestelmä on vanhanaikainen. Asevelvollisuusarmeija on muuttunut identiteetti- ja kulttuurikysymykseksi. Sen tarpeellisuutta ei mitata rationaalisilla armeijan toimintakykyyn liittyvillä mittareilla.
Mitään turvallisuusuhkaa Lodenius ei näe suuresta asevelvollisuusarmeijasta luopumisessa.
Lodenius arvioi Vesan tapaan, että Suomi seuraa Ruotsia pikku hiljaa perässä.
– Sen suuntaisia rakenneuudistuksiahan on itse asiassa jo tehty.
Lodenius uskoo, että Suomessa siirrytään ensin valikoivaan asevelvollisuuteen.
– Se on armeijan omakin intressi. Valikoimalla se saa käyttökelpoisimmat, fiksuimmat ja parhaimmat palvelukseensa.
Ruotsi siirtyy 2014
ammattiarmeijaan
Ruotsilla on ollut asevelvollisuusarmeija vuodesta 1901 saakka.
Kylmän sodan jälkeen palvelukseen otettu alokasmäärä on Ruotsissa vähentynyt vuosi vuodelta. Valikoivalla otolla vain 12 prosenttia asevelvollisista on otettu armeijaan viime vuosina.
Nyt Ruotsissa valtiopäivät on tehnyt päätöksen lakkauttaa yleinen asevelvollisuus. Valtiopäivät äänesti asevelvollisuuden kumoamisen puolesta äänin 153–150.
Ruotsiin perustetaan vuoden 2014 jälkeen ammattiarmeija. Sen vahvuudeksi kaavaillaan 50 000 sotilasta.
Ammattilaisten värväämistavasta ei ole vielä päätetty.