Puuveistoksia Valko-Venäjältä, meripihkaa Puolasta…
Postimerkeistä ja moottoripyöristä se alkoi 1950-luvulla. Rintalan alla on pörissyt itäsaksalainen IFA, tsekkoslovakialainen Veloset, itävaltalainen Puch ja englantilainen Royal Enfield.
1980-luvulla Uudessakaupungissa vieraili neuvostoliittolainen merentutkimusalus. Rintala tutustui joihinkin miehistön jäseniin ja kuljetteli heitä autollaan länsirannikolla. Palkkioksi hän sai kasan simpukoita ja koralleja. Keräilijä innostui aiheesta sen verran, että vielä osti lisää.
– Simpukoita on yli tuhat, kahvipannuja kolmisen kymmentä ja herätyskelloja 1940-luvulta lähtien puolen sataa, Zenitejä, Omegoja ja tsekkiläisiä, Rintala luettelee.
Kävijöitä keräilijällä on tapana arvuutella tumman, käyrän esineen alkuperää. Kyseessä on miekkakalan ”miekka”.
– Olin Moskovan olympialaisissa 1980. Sieltä sai ostaa Miska-taskukelloja, mutta vain yhden kappaleen, Rintala muistelee.
Kirjahyllyssä hymyilee joukko kisamaskottia esittäviä nukkeja.
Miska-kelloa ei löydy keittiön komerosta, mutta muita neuvostoaikaa kuvaavia taskukelloja sitäkin enemmän. Yhtä komistaa takapuolella Leninin korkokuva, toista jykevä veturi.
”Tellervo Koiviston
kaulakoru”
– Tellervo Koivistolla on ollut tämän tyyliset helmet, Rintala esittelee meripihkasta tehtyä kaulakorua.
Komea meripihkakoru on ilmeisesti Puolasta. Rintala kertoo tehneensä meripihkaostoksia Puolan lisäksi Viipurissa ja Latviassa.
Keräilijä aloitti hankintamatkansa 1960-luvulla. Ne suuntautuivat pääasiassa Neuvostoliitoon ja muihin sosialistisiin maihin.
– Vuonna 1965 kävin ensimmäistä kertaa omalla autolla Neuvostoliitossa, Novgorodissa. Kaikki varoittelivat, että älä mene sinne, keräilijä muistaa.
– Entisen Neuvostoliiton puolella olen käynyt noin 50 kertaa.
Valko-Venäjän pääkaupunki Minsk on tullut tutuksi puuveistoksien hankinnan kautta. Tämän osa-alueen valtaus alkoi 1970-luvulla.
Hankinta on nyttemmin helpottunut. Rintala lähettää sikäläiselle yhteyshenkilölleen Valko-Venäjällä valokuvan haluamastaan aiheesta. Tämä selittää, että keräilijällä on hallussaan näköiskuva presidentti Urho Kekkosesta.
– Puolen vuoden päästä tilauksesta veistos on täällä, keräilijä sanoo.
– Ne on tehty haavan tyyppisestä pehmeästä puusta, mutta koivuakin käytetään.
Harmonikkojen keräily ”tuli suvusta”. Rintalan kaksi veljeä soittaa pelimanniorkestereissa Harjavallan suunnalla. Keräilijän äänilevykokoelma käsittää noin tuhat tallennetta. Vinyylilevyt ja savikiekot painottuvat kansanmusiikin puolelle.
Tuhkakuppeja
syöpäyhdistykselle
Tuhkakuppeja 25 vuotta kerännyt Rintala luovutti pääsiäisen aikaan kokoelmistaan 150 kappaletta pesämunaksi juuri perustettuun tuhkakuppimuseoon. Museo aloitti toimintansa Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskuksessa Meri-Karinassa Turussa.
Yhdistyksen avoimien ovien ja pääsisäismyyjäisten yhteydessä museon kokoelmat täydentyivät kävijöiden 80 kupin lahjoituksilla.
Kokoelmaa Rintala esittelee 26. toukokuuta Turun Kauppatorilla syöpäyhdistyksen tempauksessa. Seuraavana sunnuntaina vietetään maailman tupakatonta päivää.
Rintala kertoo aloittaneensa tupakoinnin 1950-luvulla. Lopetettuaan hän laskee säästävänsä noin 1 400 euroa vuodessa. Tuhkakuppinsa syöpäyhdistykselle luovuttava saa vastalahjaksi säästölippaan.
Harrastuksina EU
ja keskitysleirivangit
Peräkamarissa Rintala esittelee lasin alle rakennettua Suomen karttaa. Se on koottu pennin ja kymmenen pennin kolikoista. Viesti on: Tervemenoa markka!
– Keräsin 1 500 nimeä EU:ta vastaan.
– Olin Esko Seppäsen vieraana Strasburgissa, Rintala Kertoo.
Uudessakaupungissa Rintala on huhkinut puuhamiehenä, kun Suomi–Neuvostoliitto-seuralle perustettiin toimitaloa. Nyt se toimii Venäjän Ystävyyden talona.
– Vastaavia tuskin muualta löytyy.
Rintala kertoo auttaneensa vakkasuomalaisia, entisiä keskitysleirivankeja korvausten hakemisessa. Toisen maailmansodan aikana Saksa internoi noin 2 000 suomalaista, jotka joutuivat keskitysleireihin.
Eräs heistä oli höyrylaiva S/S Mertatorilla työskennellyt Kerttu Grund, joka joutui Danzigista (nyk. Gdansk) läheiselle Stutthofin keskitysleirille.
– Grund sai avustusta 7 700 markkaa, Rintala kertoo.
Rintala on kerännyt runsaasti aineistoa suomalaisista keskitysleirivangeista ja heidän vaiheistaan.