Jarmo Lintunen

Ehdokkaat ovat järkyttyneitä vaalituloksesta. Tappion syitä etsitään puoluejohdosta ja huonosta retoriikasta.

Vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa europarlamentissa. Olisiko nyt taas aika katsoa peiliin, kuten viime vuosina on vaalien jälkeen ollut tapana?

– Kyllä sitä peiliä on jo ihan tarpeeksi tuijotettu, toteaa Vasemmistoliiton listalla toiseksi eniten ääniä kerännyt Minna Sirnö.

– Puoluejohdon, johon itsenikin lasken, on tehtävä johtopäätöksiä ja pian.

Sirnön mielestä syitä vaalitappioon on monia. Ehdokasasettelussa oli vikaa. Organisointi petti. Keskeisiin teemoihin ei osattu tarttua.

– Jo puoli vuotta sitten oli selvää, että näissä vaaleissa keskitytään maahanmuutto-, ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin. Meillä näitä käsittelevät äänet olivat kuitenkin hiljaisia ja kolkkoja, jopa vanhanaikaisia.

ILMOITUS

Omaan äänisaaliiseensa Sirnö on kuitenkin tyytyväinen. Vetoapua tuli muun muassa Väestöliitolta, joka valitsi hänet seksikkäimmäksi ehdokkaaksi eurovaaleissa.

– Jollei seksi ja kuolema vetoa, niin mikä sitten, Sirnö kysyy viitaten helmikuiseen sydänpysähdykseensä.

Miksi perus-
suomalaiset?

– Hirvee suru sielussa, toteaa Atik Ismail peittelemättä.

Eurovaalien tulos oli kuopiolaisehdokkaalle valtava pettymys, vaikka henkilökohtaisia ääniä kertyi Savon alueella kiitettävästi.

Vasemmistoliiton kannatuksen romahdusta Ismail kuvailee sokiksi ja katastrofiksi. Hän toivoi jopa kahta paikkaa.

Erästä asiaa Ismail ei ymmärrä alkuunkaan. Miksi perussuomalaiset vetoavat niin moneen?

– Arvomaailmaani ei sovi lainkaan se, että kannattajiamme siirtyy perussuomalaisten leiriin. Mitä on, jollei ole vasemmistoa?

Omaa kampanjaansa Ismail ei silti tekisi toisin. Puolueen toivon hän lataa nuoriin tekijöihin.

– Vaalitilaisuudet tuntuivat kiinnostavan lähinnä yli kuusikymppisiä. Nuorten on päästävä esille, jotta puolueella on tulevaisuus, Ismail sanoo ja luettelee nuoria lupauksia Heidi Komulaisesta Jussi Saramoon.

– Pohjaa on.

Puolue
remonttiin

Jos nuorissa on tulevaisuus, mikseivät Vasemmistoliiton nuoret ehdokkaatkaan pystyneet keräämään puolueelle suurempaa äänisaalista?

– Jussi Saramo, Vasemmistonuorten puheenjohtaja vastaa käheästi puhelimeen. Ääni on mennyt.

Hän muistuttaa, että Vasemmistoliiton nuorisokannatus on aikaisempien vaalien perusteella korkeampi kuin kokonaiskannatus. Eurovaaleista ei tietoja vielä ole, mutta vasemmisto kyllä kiinnostaa nuoria.

– Talouskriisi on osoittanut, ettei kvartaalikapitalismi toimi. Mutta uskooko ihmiset, että meillä on tarjota vaihtoehtoja? Saramo miettii.

Niin. Onko niitä?

– Totta kai on. Ne saattavat olla tekniseltä kuulostavia asioita, kuten pörssikauppojen verottaminen, mutta tällaiset keinot toimivat vain EU:n tasolla. Kansallinen hyvinvointiajattelu ei enää tuota tulosta.

Saramo vaatii puoluetta täysremonttiin. Se koskee myös puoluejohtoa. Hänen mielestään olisi syytä seurata muiden puolueiden mallia ja valita uusi, nuori puheenjohtaja.

– Martti Korhonen on tehnyt hyvää työtä, mutta ei se riitä. Profiili on muutettava.

Lisää
kriittisyyttä

Riihimäkeläisehdokas Aino-Kaisa Pekonenkin epäilee vanhan polven vaikuttaneen näissä vaaleissa.

– Meillä oli valtavat saappaat täytettävänä. Esko Seppänen on ollut suosittu yli puoluerajojen.

Pekosen mielestä Vasemmistoliitto ei osannut tuoda EU-kriittisyyttään tarpeeksi hyvin esille. Timo Soini (ps) osasi.

– Soini puhuu kansan kieltä. Meidänkin olisi kiinnitettävä siihen huomiota, Pekonen tuumii.

Pekonen kertoo, että vaaleja edeltävien parin viikon aikana vaikutti vielä hyvältä. Hän uskoi vilpittömästi parlamenttipaikan säilymiseen, kun äänestäjien kiinnostus tuntui kasvavan vaaleja kohti. Alhainen äänestysprosentti oli yllätys.

Ehdokkaita hän ei syytä.

– Kaikki tekivät valtavasti töitä. Itsekin olin neljä kuukautta virkavapaalla vaalityössä. Mutta meistä ei ollut siihen.