Jäsenyys väärässä järjestössä voi johtaa jopa kahdeksan vuoden vankilatuomioon
Amaia, 23, on tullut Skandinavian-kiertueelle kertomaan Baskimaan poliittisesta tilanteesta. Suomessa hän osallistui Vasemmistonuorten liittokokoukseen ja keskustelutilaisuuksiin. Reissu on osa nuorten vasemmistolaisten baskiaktiivien Euroopan-kiertuetta, jolla he vievät viestiään eteenpäin ja luovat kontakteja toisiin nuorisoaktiiveihin.
Tärkein viesti on se, että poliittiset oikeudet ja sananvapaus ovat Espanjan baskimaakunnissa huonolla tolalla.
– Poliittisia vankeja on yli 750. Vankiloissa esiintyy edelleen kidutusta. Vankilassa voi joutua olemaan neljä vuotta ilman oikeudenkäyntiä. Monia poliittisia puolueita ja nuorisojärjestöjä on kielletty, samoin kulttuurijärjestöjä, sanomalehtiä ja radiokanavia, Amaia luettelee Viikkolehdelle Helsingissä.
Meillä on oma kulttuurimme, oma kielemme ja oma identiteettimme, joka ei ole espanjalainen eikä ranskalainen.
Oman identiteetin
puolesta
Kolmimiljoonaisen baskikansan itsenäisyysliikkeellä on pitkät perinteet.
– Meillä on oma kulttuurimme, oma kielemme ja oma identiteettimme, joka ei ole espanjalainen eikä ranskalainen, antropologiaa yliopistossa opiskeleva Amaia korostaa.
Valtaosa baskeista asuu Espanjan puoleisissa baskimaakunnissa. Ranskan puolella heitä on noin 250 000. Poliittinen kamppailu on näkyvintä Espanjan puolella.
Nykyinen vasemmistolainen itsenäisyysliikehdintä juontaa juurensa Francisco Francon oikeistodiktatuurin kauteen, jota kesti 1930-luvulta Francon kuolemaan vuoteen 1975 saakka. 1950-luvulla vasemmistolaiset irtaantuivat konservatiivisesta Baskien kansallispuolueesta BNP:stä. Tuolloin syntyi muun muassa terrori-iskujensa vuoksi pahamaineinen marxilais-leniniläinen ETA-järjestö baskiopiskelijoiden vastareaktiona Francon hallinnon sortopolitiikkaan. Järjestö täyttää tänä vuonna 50 vuotta.
Francon metodit
yhä käytössä
Amaia sanoo, että baskien asema ei ole parantunut Espanjan demokratisoiduttua. Uudessakaan perustuslaissa, joka hyväksyttiin kansanäänestyksessä 1978, baskien itsemääräämisoikeus ei paljoa edennyt, vaikka sen nojalla perustettiinkin Baskimaan ja Navarron itsehallintoalueet. Valtaosa baskeista äänesti perustuslakia vastaan.
– Olemme yhä konfliktissa, eikä mikään ole muuttunut paremmaksi sen jälkeen kun itsehallintoalueet perustettiin.
Poliittisia vankeja on nyt jopa enemmän kuin Francon aikana.
– Vieläkin on samoja mekanismeja, jotka otettiin käyttöön Francon hallinnon aikana. Vanhempiamme ja isovanhempiamme pidätettiin samoista syistä kuin meitä pidätetään nyt.
Kansainväliset järjestöt, kuten Amnesty International ja YK:n ihmisoikeuselimet, ovat kiinnittäneet tilanteeseen huomiota. Amaian mukaan esimerkiksi EU kuitenkin kuuntelee ja uskoo Espanjan hallitusta enemmän kuin baskiosapuolia.
Itsenäisyyttä
ja sosialismia
Yhtenä ongelmana on Amaian mielestä se, että edes yhtenäistä autonomista aluetta ei ole. Baskimaa jakautuu, paitsi Espanjan ja Ranskan kesken, myös Espanjan alueella kahteen itsehallintoalueeseen ja useisiin maakuntiin.
Amaia kuuluu niihin, jotka kannattavat viime kädessä täyttä itsenäisyyttä.
– Ensin Baskimaan kansalla pitäisi olla oikeus itse päättää, mitä se haluaa. Meiltä pitäisi kysyä, millaisessa yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa järjestelmässä haluamme elää.
Amaian edustaman vasemmistolaisen itsenäisyysliikkeen tavoitteena on itsenäinen ja sosialistinen Baskimaa. Kansallisen sorron lisäksi he sanovat taistelevansa kapitalistista sortoa vastaan.
– Prekariaatin työolosuhteet, vapaa seksuaalisuus, kansainvälisyys, Amaia luettelee liikkeen teemoja.
Pelkkä jäsenyys
voi viedä vankilaan
Useita Baskimaan nuorisojärjestöjä on viime vuosina kielletty. Yksi niistä on tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan viettävä vallankumoushenkinen Segi. Tälläkin hetkellä useita nuoria istuu vankilassa ilman oikeudenkäyntiä vain siksi, että ovat osallistuneet Segin toimintaan.
– Espanjan kansallinen oikeusistuin päätti 2006, että Segi on terroristijärjestö. Se tarkoittaa, että sen jäsenyyden perusteella voi saada kahdeksan vuotta vankeutta, Amaia kertoo.
Espanjan päätöksen seurauksena myös EU otti Segin terroristijärjestöjen listalleen. Suomessa Vasemmistonuoret on kiinnittänyt asiaan huomiota ja vaatinut Segin poistamista EU:n listalta. Asiasta on myös kansainvälinen vetoomuskampanja internetissä.
Amaian mukaan poliittiset nuorisojärjestöt eivät harjoita terrorismia eikä niillä ole yhteyksiä ETAan.
– Päämäärä on sama: itsenäisyys ja sosialismi. Tämä on ainoa yhteys, hän painottaa.
Uusi puolue
baskien asialla
Myös puolueita on kielletty väitettyjen terrorismiyhteyksien vuoksi. Merkittävin niistä on vuonna 2003 kielletty Batasuna, joka on perinteisesti saanut 10–20 prosenttia baskialueiden äänistä. Terrorismiyhteyksistä ei ole esitetty todisteita eikä puoluetta ole haastettu oikeuteen vastaamaan syytöksistä.
Puolueen kannattajat protestoivat yhä äänestämällä vaaleissa Batasunaa, vaikka äänet hylätäänkin. Viime vaaleissakin jopa 12 prosenttia äänesti kiellettyjä puolueita.
Amaian mukaan ihmiset osoittavat tällä tavoin, etteivät suostu legitimoimaan Baskimaan epädemokraattista tilannetta.
Europarlamenttivaaleissa on nyt kuitenkin tarjolla vaihtoehto, jota Batasuna ja monet vasemmistolaiset baskiaktiivit tukevat. ”Kansainvälinen aloite” ei ole baskien oma puolue, vaan sen ovat perustaneet espanjalaiset intellektuellit, jotka haluavat kiinnittää huomiota baskien kansalais- ja poliittisten oikeuksien polkemiseen.
Tämänkin puolueen Espanjan korkein oikeus aluksi kielsi, mutta perustuslaillinen oikeusistuin kumosi kiellon.
– On hyvä, että voimme nyt äänestää Euroopan Parlamentin vaaleissa, Amaia iloitsee.