Europarlamentissa asioita ajetaan puolueryhmittäin
Samana päivänä, kun keskusta tiedottaa eurovaalikansalle, että kaikki keskustan ehdokkaat ovat koko Suomen puolella, kokenut Brysselin virkamies sanoo, että kanta perustuu täydelliseen väärinkäsitykseen.
”Euroopan parlamentin vaaleissa ovat kyseessä Suomen kansalliset edut”, keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen kirjoitti keskiviikkona verkkolehti Apilan kolumnissa.
Ei europarlamentissa ajeta Suomen etua.
– Suurin osa päätöksenteosta koskee koko Eurooppaa. Kysymyksiä, joissa Suomen etu on selkeästi ratkaistavana, käsitellään korkeintaan yksi vuodessa, sanoo Pauliina Murto-Lehtinen.
Hän on europarlamentin virkamies ja työskenteli aiemmin Vasemmistoliiton europarlamenttiryhmän GUE-NGL:n virkamiehenä 11 vuotta.
– Näissä asioissa Suomen etu perustuu etupäässä maantieteeseen, hän sanoo.
Hyvä esimerkki on direktiiviesitys, joka kielsi talvidieselin käytön huhtikuun alusta lähtien. Kokoomuksen parlamentaarikko Marjo Matikainen nosti asiasta kohun, koska Suomessa kuorma-autot eivät huhtikuun pakkasilla käynnisty kesädieselillä.
– Yleensä Suomen etu tulee esiin asioissa, jotka liittyvät pitkiin välimatkoihin, Murto-Lehtinen sanoo.
Ryhmäkuri vaihtelee
Esimerkiksi Suomen maatalouden etua ei parlamentissa voi ajaa, sillä parlamentin päätösvalta ei ulotu maatalousbudjettiin, joka muodostaa 40 prosenttia EU:n talousarviosta. Lopusta 60 prosentista parlamentti päättää yhdessä ministerineuvoston kanssa.
Tilanne muuttuu, jos Lissabonin sopimus saadaan voimaan. Silloin parlamentti on päättämässä myös maatalousrahoista.
Miksi sitten ajaa Euroopan asiaa?
– Suomen etua korostavassa kannassa elää ihailu aikaan ennen globalisaatiota, mutta vakavasti kysyttäessä harva varmaan haluaa palata vuosikymmenten takaiseen Suomeen, Murto-Lehtinen sanoo.
Europarlamentaarikot toimivat puolueryhmissä. Demarit ovat demariryhmässä, kokoomus konservatiivisessa PPE:ssä, keskusta liberaaleissa, vihreät vihreissä ja Vasemmistoliitto GUE-NGL:ssä.
– Jos haluaa valistuneen käsityksen ryhmistä, kannattaa seurata äänestyksiä tärkeimmissä kysymyksissä, Murto-Lehtinen neuvoo. Näitä asioita ovat esimerkiksi työaikadirektiivi, ilmastonmuutospaketti ja kemikaaliasetus. Äänestyslistat löytyvät parlamentin Internet-sivuilta www.europarl.europa.eu.
– Vaikka ryhmäkuri ei ole samaa luokkaa kuin eduskunnassa, pääsääntöisesti ryhmät pysyvät kasassa äänestyksissä. Tavallisena täysistuntopäivänä on pari sataa äänestystä. Niistä 160:ssa äänestetään ryhmän kannan mukaan.
Ryhmien välillä kuitenkin on eroja. Vapaiten saa äänestää GUE-NGL-ryhmässä, jonka nimi tarkoittaa Yhtyneen vasemmiston ja Pohjoismaisen vihreän vasemmiston konfederaalista ryhmää. Konfederaalisuus merkitsee kansallisten valtuuskuntien itsenäisyyttä päätöksissä.
– Ryhmä ei tee poliittisia päätöksiä. Se voi keskustelun jälkeen todeta vaikuttavan siltä, että ryhmän enemmistö on jollain määrätyllä kannalla, Murto-Lehtinen sanoo.
Tiukinta on demareilla. Heidän samoin kuin PPE:n jäsenten tulee etukäteen ilmoittaa, jos äänestävät vastoin ryhmän päätöstä. Vihreät ovat käytännössä pysyneet äänestyksissä varsin yhtenäisinä, vaikka siinä mukana olevat aluepuolueet ovat tuonet säröä.
– Keskustaa on siinä mielessä turhaan höykytetty liberaaliryhmän maataloustukia vastustavasta kannasta, että suomalaiset keskustan mepit eivät joutuisi näissä asioissa äänestämään ryhmän mukana.
Sekalaisia seurakuntia
Ryhmissä on hyvin erilaisia puolueita eri maissa. Esimerkiksi keskusta on samassa ryhmässä arvoliberaalin, hasiksen vapauttamista ajavan hollantilaispuolueen kanssa.
Kokoomuksen PPE, johon kuuluvat myös Italian berlusconilaiset, taas on hajoamassa, koska iso brittikonservatiivien ryhmä jättää sen ja perustaa uuden integraatiokriittisen ryhmän lähinnä uusien jäsenmaiden oikeistopuolueiden kanssa.
Perussuomalaisten kannattama uusi Libertas-ryhmä taas näyttää tyrehtyvän kokonaan. Tilanne vakiintuu vaalien jälkeen, sillä ryhmän voi muodostaa vain, jos siinä on vähintään 25 edustajaa vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta.