SAK:n hallitus pohti maanantaina jo farssin piirteitä saanutta valtakunnansovittelijan hakuprosessia.
Viime vaihe asiassa koettiin sunnuntaina, jolloin jo SAK:n työvaliokunnan tuen saanut Janne Metsämäki (sd.) ilmoitti kieltäytyvänsä ehdokkuudesta. Hän perusteli kieltäytymistään puolisonsa Tuula Haataisen (sd.) työllä. Haatainen toimii Helsingin apulaiskaupunginjohtajana toimialueenaan henkilöstöhallinto.
SAK:n hallitus ilmoitti järjestön olevan valmis pohtimaan myös uuden hakuprosessin avaamista valtakunnansovittelijan viran täyttämiseksi, jos nykyisistä ehdokkaista kukaan ei näyttäisi saavan kaikkien osapuolten tukea taakseen.
SAK:n hallitus kuitenkin muistuttaa, että hakijoiden joukossa on edelleen mitat täyttäviä SAK-taustaisia hakijoita eli Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting (sd.) ja Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtaja Jorma Rusanen (sd.).
Sovittelijan virka täytetään vuorotellaan työnantaja- ja työntekijäpuolelta. Nykyinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius tuli työnantajapuolelta. Tällä kertaa katsotaan viran kuuluvan SAK:lle, koska edellinen työntekijäpuolelta tullut sovittelija oli STTK:n entinen puheenjohtaja Jorma Reini (sd.).
Ennen Metsämäkeä ehdokkuudesta vetäytyi entinen Kemianliiton puheenjohtaja Heikki Pohja (sd.). Hän perusteli vetäytymistään henkilökohtaisilla syillä ja työnkuvalla.
Pitkään virkaa soviteltiin SAK:n pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Lauri Ihalaiselle (sd.), joka kuitenkin ilmoitti kalkkiviivoilla, että ei virkaa hae.
Hakuaikaa sovittelijan tehtävään päättyi 25. toukokuuta. Virkaan haki kaikkiaan 16 henkilöä. Heidän joukossaan on Akavan ehdokas Markku Lemmetty, STTK:n takavuosien pääsihteeri Jarmo Tammenmaa ja piirisovittelija Esa Lonka. Tammenmaa ei taustastaan huolimatta ole STTK:n ehdokas virkaan.
SAK:ssa toivotaan, että uusi hakuaika toisi uusia ehdokkaita, sillä nykyisistä ehdokkaista kukaan ei tällä hetkellä näytä saavan työmarkkinajärjestöjen yksimielistä tukea. Palkansaajajärjestöjen puheenjohtajat käsittelevät tilannetta keskiviikkona.
Viran täyttämisestä päättää hallitus työmarkkinajärjestöjen kuulemisen jälkeen.