Asukkaiden lupsakkuus sekä kaupungin tunnettuus ja keskeinen sijainti vetävät väkeä Tampereelle. Kaupungin siirtyminen johtamisessa pormestarimalliin, antaa tutkija Helena Koskinoron mukaan kaupungista ulospäin kuvan, että siellä yritetään.
– Kunnallinen päätöksenteko koetaan Turun seudulla jähmeäksi. Koskinoro sanoo.
Turun seudun ihmisiä pidetään sisäänpäin kääntyneinä ja ilmapiiriä pysähtyneenä. Siirtolaisuusinstituutin tutkimuksessa lähetettiin kysely seuduille muuttaneille ihmisille. Vertailun aineistona on käytetty myös asiantuntija- ja yrityshaastatteluja sekä tilastoja.
Useilla mittareilla mitaten Tampere ja Pirkanmaa ovat vetäneet selvän kaulan Turkuun ja Varsinais-Suomeen selviää eilen julkistetusta alueiden välisestä vertailusta.
– Tampereen seudulla syntyy enemmän työpaikkoja kuin Turun päässä. Tampereelle muuttaa paljon nuoria, Koskinoro toteaa. Turussa yli 25–29-vuotiaiden nuorten nettomuutto on ollut selvästi negatiivinen.
Tutkimuksessa kysytään, keitä nämä muuttotappiota aiheuttavat nuoret ovat. Ovatko he Turun korkeakouluista valmistuneita, joille ei ole ollut työtä alueella?
Turun seudun haasteena onkin etsiä keinoja nuorten pois muuttamisen virran hillitsemiseksi. Muualta muuttaneista opiskelijavastaajista kolmasosa halusi jäädä Turun seudulle, kun Tampereen luku oli vain neljännes. Eniten opiskelumaakuntaansa on jäänyt Tampereen teknillisestä korkeakoulusta valmistuneita.
Turun seudulle muutetaan pääasiassa Satakunnasta ja Uudeltamaalta sekä maakunnan sisältä. Tampereen seudulle tullaan aika tasaisesti ympäri maan.
Pirkanmaan asukasluku on 2000-luvulla kasvanut 3 700 hengellä vuodessa, kun Varsinais-Suomessa on jääty 1 700:een. Väkilukujen eron ennustetaan vielä kasvavan nykyisestä niin maakunnissa, seutukunnissa kuin niiden suurimmissa kaupungeissakin. Pirkanmaalla on 481 000 ja Varsinais-Suomessa 461 000 asukasta.
Turku on kasvanut 400 ja Tampere 1 800 hengellä vuosittain. Toisin kuin monilla alueilla muualla maassa sekä Varsinais-Suomessa Pirkanmaalla ennustetaan työikäisen väestön määrän kasvavan.
Maakuntien väestö- ja työpaikkakehitys on ollut pitkään samalla tasolla, mutta 2000-luvulla Varsinais-Suomi jäi jälkeen kilpailijastaan.
Yritystoiminnan liikevaihto Varsinais-Suomessa oli vielä 2000-luvun alussa suurempi kuin Pirkanmaalla. Pirkanmaa kiri kuitenkin etumatkan umpeen vuoteen 2007 tultaessa..
– Tampereen seudulla syntyy enemmän työpaikkoja, tutkija kertoo. Turun seudun työttömyysaste on kuitenkin alhaisempi ja työllisyysaste korkeampi kuin Tampereen seudulla.
– Turun seudun elinkeinorakenteen monipuolisuus on turvannut paremmin työllisyyden, maakuntajohtaja Juho Savo arvioi.