Paperiliiton Kovanen:
– Väitän itse puhuneeni ja kaksi vuosikymmentä siitä, että Suomen pitäisi kaikin tavoin pyrkiä edelläkävijäksi metsätuotannossa. Piitäisi jalostaa sellaisia tuotteita, joita muut eivät vielä osaa tehdä. Bulkkituotantoajattelua viljelemässä ja sitä toteuttamalla me emme kyllä tule pärjäämään.
Myöhäinen
herääminen
Kovanen ei väitä, että tuotekehittely olisi Suomessa laiminlyöty.
– Mutta huonoa se on ollut. Todella huonoa.
Tuotekehittelyyn on herätty myöhään, Kovasen mukaan kunnolla vasta aivan viime vuosina. ”Heräämisen” seurauksena on maahan muun muassa perustettu Metsäklusteri Oy, jonka tehtävänä on panostaa metsäalan tuotekehittelyyn muun muassa käynnistämällä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia. Sitä kautta on kanavoitu tutkimusrahoitusta valituille painopistealueille.
Kovanen pitää tällä tavalla löydettyä yhteistyötä hyvänä asiana, muistaen kuitenkin muistuttaa, että mitään pikaisia ratkaisuja siltä tieltä ei kannata odottaa.
Paperiliitossa ollaan Kovasen mukaan tietoisia Metlan tutkijoidenkin esille ottamista tekijöistä Suomen metsäalalla meneillään olevan rakennemuutoksen takana. Taustalla ovat niin kysynnän ja tarjonnan muutokset metsäteollisuustuotteiden kansainvälisillä markkinoilla kuin ilmastonmuutoskin.
Vaikuttamassa ovat myös uusiutuvia energiamuotoja tukeva politiikka sekä yhteiskunnan elinkeinorakenteen ja arvojen muutokset.
Tutkijat arvioivat maailman paino- ja kirjoituspaperin kulutuksen vähentyvän noin viisi prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2007.
– Viestit kehityksestä sanomalehdistön kehityksestä erityisesti Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa ovat selvät.
Muutakin kuin
biopolttoainetta
Paperiliiton sihteerinä Sauli Kovanen katsoo, että kaiken rakennemuutoskeskustelun keskellä on syytä muistaa yhdestä hänen mielestään toiveikkuutta ylläpitävästä avainasiasta.
– Minulla on joka tapauksessa vakaana käsitys siitä, että kyllä tuo suomalainen metsä puuta kasvaa. Arviot vuotuisesta kasvusta liikkuvat 95–100 miljoonassa motissa. Ja kyllä sillä jotakin tehdään. Ei sitä aarniometsäksi olla kasvattamassa.
Paperiliittolainen näkemys on se, että kunnolla hoidetusta metsästä tulee eri-ikäistä puustoa, josta nuorempi osa kannattaa käyttää sellutuotannossa ja isompi aines sahatuotannossa.
– Metlan tutkijat ovat varmasti aivan oikeassa, kun he näkevät painopisteen metsäsektorilla olevan vähitellen siirtymässä biopolttoaineen ja muiden uusien tuotteiden, ja että tulevana vuosikymmenenä uutta puunjalostusta on odotettavissa lähinnä energiantuotantoon.
Kovanen ei kuitenkaan pidä terveenä suuntauksena sitä, että metsäteollisuudessa puhutaan pelkästään biopolttoaineista ja puun hyödyntämisestä energiatuotannossa. Puhua pitäisi esimerkiksi sellutehtaiden toimintapolitiikasta.
Sellutehtaat ovat nyt yliomavaraisia energian suhteen ja käyttävät siksi puusta suurin piirtein puolet polttamiseen. Metsäteollisuuden energiatuotanto puusta pienenee, kun sellutehtaita lopetetaan.
– Tämä ei ole viisasta politiikka. Sen sijaan pitäisi puuta keittää selluksi järkevä määrä ja tehdä siitä samalla bioenergiaa.
Kovasen mukaan tämä asia tulee nousemaan keskusteluun Paperiliiton liittokokouksessa kesäkuun toisella viikolla.
Hengähdysaika
on mahdollinen
Sauli Kovanen muistuttaa vielä Suomen metsäteollisuuden asemasta suhteessa Venäjän suuriin markkinoihin.
– Se antaa meille hengähdysaikaa. Paperi- ja muuta jalostustuotetta pystytään hoitamaan näille kasvaville markkinoille – jos vaan välit pidetään kunnossa ja harjoitetaan viisasta kauppapolitiikkaa.
– Itäisiä markkinanäkymiä oikein vaalimalla saadaan Suomessa alan rakennemuutokseen lisäaikaa. Jos näin vaan halutaan, ja minä en ymmärrä miksi ei haluttaisi.