Pekka Helminen

Uusia mahdollisuuksia energiatuotannossa

Metsäsektorin rakennemuutoksessa on otettu vasta ensi askeleet, arvioivat Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Lauri Hetemäki ja Riitta Hänninen tuoreessa tutkimuksessaan Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 mennessä.

Metlan tutkimuksen mukaan metsäteollisuuden tuotanto nykytuotteilla painuu 1990-luvun alun tasolle. Vuoden 2007 tasoon verrattuna se merkitsee paperiteollisuudessa noin kolmanneksen pudotusta. Puutuoteteollisuudessa vähennystä on vajaa viidennes.

Tulevana vuosikymmenenä Metlan tutkijat odottavat lisäystä lähinnä puun energiatuotantoon.

Suomen metsäsektorin rakennemuutoksen taustalla ovat kysynnän ja tarjonnan muutokset kansainvälisillä markkinoilla, ilmastomuutos sekä uusiutuvia energiamuotoja tukeva politiikkaa. Käsillä oleva talouskriisi vauhdittaa tutkijoiden mukaan rakennemuutosta.

Sähköinen viestintä syrjäyttää viestintään käytettävien paperituotteiden kulutusta erityisesti Suomen päämarkkina-alueille Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa.

ILMOITUS

Kartongin ja pakkauspapereiden kulutuksen odotetaan lisääntyvän, mutta kasvu tapahtuu kehittyvissä maissa. Tuotteet valmistetaan ja pakataan halpatuotantomaissa.

Sopeutumisen
tie edessä

Kilpailukykytekijöistä ja markkinoiden rakenteista johtuen Suomen massa- ja paperiteollisuudella on edessään sopeutumisen tie. Tosin kapasiteettia suljetaan Hetemäen arvion mukaan hitaammalla tahdilla kuin viime vuosina on tapahtunut.

Sahatavaran ja vanerin kulutuksen odotetaan jatkavan kasvua vuoteen 2020. Suomen päävientimarkkinoilla kasvu näyttää kuitenkin muodostuvan hitaaksi. Tutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, että kulutus kääntyy nopeampaan kasvuun ilmastomuutoksen ehkäisyyn pyrkivien politiikkatoimien ansiosta.

Suomen sahatavaran tuotannon kasvu on ollut kotimaisen kulutuksen varassa. Kotimaisen käytön osuus oli 29 prosenttia vuonna 1997, ja vuonna 2007 peräti 43 prosenttia.

Muutosta
tukipolitiikkaan

Nykynäkymien perusteella uutta puunjalostusta on odotettavissa lähinnä biopolttoaineiden tuotannossa sellu- ja paperitehtaiden yhteydessä sekä lämmön ja sähkön tuotannossa.

Tutkijat kehottavat arvioimaan uusiksi metsäsektoria tukevan politiikan painopistettä. He kysyvät tuleeko painopisteen olla jatkossakin raaka-aineen tarjonnan ja infrastruktuurin tukemisessa, vai pitäisikö painopistettä siirtää puunjalostuksen ja metsiin liittyvien palveluiden lisäarvon kasvattamiseen?

”Pitäisi miettiä, tuetaanko raaka-aineiden vai osaamisen tarjontaa”, tutkijat kärjistävät.