Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Mirja Tiri sanoo, että Venäjän-kaupan notkahtaminen molempiin suuntiin finanssikriisin ja Venäjän rajun inflaation vuoksi ei ole ollut mikään yllätys.
– Kun katsotaan eri toimialoja, niin ei sielläkään ole kauheasti yllätyksiä.
Investointihyödykkeiden kategoria on Tirin mukaan kärsinyt kaikista eniten. Siihen sisältyy myös rakennusteollisuus.
Sen sijaan Tiri on hieman yllättynyt, että eri alojen pudotukset eivät ole olleet kauhean suuria.
– Itse asiassa pudotukset olivat odotuksia pienempiä.
Kauppakamari julkaisi eilen Venäjän-kaupan barometrin tältä keväältä 2009. Sitä varten on tehty yksityiskohtaiset kyselyt sekä suomalaisille että venäläisille liikkeenharjoittajille. Kysely koskee sekä toteutunutta että odotettavissa olevaa kauppaa sekä Venäjällä että Suomessa.
Joka toisella kyselyyn vastanneella suomalaisella vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä on odotetusti laskenut. Samoin on käynyt venäläisille Suomessa.
Odotukset ovat
positiivisia
Barometrin mukaan lähitulevaisuudessa odotukset rajan molemmin puolin ovat selkeästi positiivisia.
– Venäläiset toki odottavat, että oman maan kehitys lähtisi nousuun ja yritykset kasvuun. Mutta kyllä suomalaisetkin odottavat, että sekä vienti- että liiketoiminta Venäjällä lähtisi kasvuun syksyllä. Pientä loivaa nousua on odotettavissa.
Tiri on jopa yllättynyt myönteisistä odotuksista. Kolmannes suomalaisyrityksistä ennakoi liiketoimintansa kasvavan lähiaikoina. Supistumista ennakoi enää 16 prosenttia.
– Minä ainakin näen positiivisena sen, että on jopa vahvaa kasvua odotettavissa. Valoa näyttää olevan tunnelin päässä.
Odotukset ovat yleensä venäläisten puolella myönteisempiä kuin suomalaisten keskuudessa. Tätä Tiri selittää pääasiassa kulttuurisilla eroilla.
– Meillä ollaan hiukan pessimistisempiä kuin naapurissa. Peruslähtökohtahan on, että venäläiset ovat optimistisempia kaiken suhteen.
Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä 33 prosenttia uskoo liiketoimintansa kasvavan lähiaikoina.
Pienet venäläisyritykset odottavat eniten nousua Suomen-kaupassaan. Kaikkiaan 40 prosenttia venäläisistä yrityksistä odottaa toimintansa kasvavan Suomessa.
Kyselystä näkyy, että venäläiset ovat optimistisempia oman Suomen-tuontinsa suhteen kuin suomalaiset ovat Venäjälle vientinsä suhteen.
Rupla ja byrokratia
Venäjän ongelmia
Venäjän-kaupan ongelmissa ikuinen murheenkryyni, tullaus, on joutunut antamaan sijaa talouden epävakaisuudelle, rahoituksen puutteelle ja ruplan alhaiselle kurssille.
Edelleenkin sekä suomalaiset viejät että venäläiset tuojat kokevat kuitenkin venäläisen mutkikkaan ja aikaa vievän tullauksen joko toiseksi tai kolmanneksi pahimmaksi ongelmaksi.
Venäläisessä tullauksessa kaikkine ominaispiirteineen Tiri näkee protektionismia.
– Tietysti tulliprosentit, tullitariffit ynnä muut ovat protektionistisia ja nostavat hintoja Venäjällä, jolloin venäläisten omia tuotteita on siellä helpompi saada kaupaksi. Toki tämä voi innostaa suomalaisia yrityksiä entistä enemmän etabloitumaan tuotannon osalta Venäjälle.
Tiri sanoo, että kulttuuristen selitysten lisäksi venäläisten optimismiin saattaa olla syynä se, että heillä on parempaa tietoa Venäjän ja oman taloutensa nousumahdollisuuksista.
– On vaikea sanoa, onko siellä todellisuudessa näkyvissä yrityksillä rahansaannin helpottumista. Ovatko yritykset esimerkiksi pihdanneet rahojaan ja nyt, kun varastot tyhjenevät ja täytyy tehdä investointeja, niin niitä omia rahahanoja avataan.
Suurin osa venäläisistä yrityksistä käy Tirin mukaan kauppaa oman kassavirtansa avulla.
– Vain suuret yritykset ottavat lainoja. Pankkilainojen ottaminen ja saaminen on tällä hetkellä aika vaikeata. Korot ovat niin korkealla, että pienet yritykset eivät suin surminkaan lähde pankkiin niistä neuvottelemaan.