Jouko Huru

Minna Sirnö vastustaa muukalaisvihaa

Minna Sirnö ennustaa muukalaisuudesta EU-vaalien teemaa.– Eikä muukalaisviha tule esiin pelkästään siinä, että puhutaan maahanmuuttajista tai pakolaisista vaan myös siitä, miten suhteudutaan toisiin eurooppalaisiin.

Euroopan unionin parlamenttivaaleissa Vasemmistoliiton ehdokkaana oleva kansanedustaja Minna Sirnö ennustaa, että muukalaisuudesta tulee EU-vaalikeskusteluiden tärkeä aihe.

Sirnö itse suhtautuu pakolaisiin ja maahanmuuttajien myönteisesti eikä hyväksy muukalaisvihan lietsontaa.

– Tällä hetkellä jotkut ihmiset keräävät irtopisteitä sillä, että lietsovat muukalaisvihaa.

Muukalaisvihan kitkentä on Sirnön sydämenasioita, hänen tärkeimpiä teemojaan EU-vaaleissakin.

– Eikä muukalaisviha tule esiin pelkästään siinä, että puhutaan maahanmuuttajista tai pakolaisista vaan myös siitä, miten suhtaudutaan toisiin eurooppalaisiin.

ILMOITUS

Sirnö sanoo, että keskeiseksi kysymykseksi EU-parlamentissa nousee muukalaisvihaa eli rasismia koskevissa asioissa se, onko todellisuudessa olemassa mitään EU-kansalaisuutta ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Toisista EU-maista tulevat ihmiset kohtaavat nimittäin Sirnön mukaan eri puolilla EU:ta huomattavan syrjivää käytöstä.

EU-mekanismit
ihmisten avuksi

Minna Sirnö ihmettelee, että vieläkin jotkut ihmiset pitävät tärkeänä puhua siitä, pitäisikö Suomen olla EU:ssa vai ei. Hänen mielestään EU:ssa ollaan eikä realistista vaihtoehtoa sille ole.

Mutta EU:ssa mukanaolo ei tarkoita Sirnön mukaan sitä, että nyky-EU hyväksytään kritiikittömästi annettuna kaikkine nykypainotuksineen. Sirnö sanoo, että EU:sta pitää kehittää nykyistä paljon sosiaalisempi, ihmisten EU.

Sitä hän Vasemmistoliiton ehdokkaana on nyt ajamassa.

– EU ei ole täydellinen. Se on kaukana täydellisestä. Se ei ole ihmisten juttu vielä.

– Euroopasta pitää tehdä nykyistä demokraattisempi. Ennen kaikkea niin, että sen ratkaisut perustuisivat enemmän ihmisten tarpeisiin kuin siihen, että mistä voidaan voitot kerätä.

Sirnö on vakuuttunut siitä, että EU on tällä hetkellä ainut olemassa olevista poliittisista mekanismeista, jota voidaan käyttää yli kansallisten rajojen heikompiosaisten ihmisten auttamiseksi ja ylipäätänsä inhimillisemmän Euroopan kehittämiseksi.

– EU:ta kehittämällä pystytään takaamaan se, että Euroopassa ollaan työväenhengen mukaisesti solidaarisia muita ihmisiä kohtaan. Itse näen, että minun elämäntehtäväni on yhtälailla huolehtia siitä, että kreikkalaisella laittomalla siirtolaisella on jonkinlaiset elämisen mahdollisuudet kuin siitä, että suomalaisella työttömällä on mahdollisuus leivänsyrjään.

Työn pelisäännöt
ja maahanmuutto

EU-tasoiset yhteiset reilun työn teettämisen pelisäännöt ja yhteinen laillista maahanmuuttoa koskeva EU-politiikka kuuluvat Sirnön mukaan erottamattomasti yhteen.

– Molemmat valitettavasti puuttuvat EU:sta.

– En tiedä, kenen etu on, että mieluummin raudalla ja rangaistuksilla otetaan vastaan ne ihmiset, joiden ansiosta saamme halpoja ja hyviä espanjalaisia kurkkuja ja tomaatteja tännekin. Niistä valtaosa on poimittu laittomalla työvoimalla. Espanjaan saapuvat laittomat siirtolaiset ovat vain yksi esimerkki huonoilla palkoilla riistetyistä maahanmuuttajista Euroopassa.

Sirnön mukaan EU:hun olisi luotava sosiaaliturvajärjestelmä, joka kattaisi sekä laittomat tai lailliset muualta tulleet ei-EU-kansalaiset.

Sirnö sanoo, että eurooppalaisella rajat ylittävällä ammattiyhdistysliikkeellä saattaisi olla merkittävä rooli yhteisten työn pelisääntöjen kehittämisessä ja niihin käytännössä oleellisesti liittyvissä maahanmuuttoasioissa.

– Jos EU ei ole itse valmis luomaan tuki- ja valvontamekanismeja, niin ay-liike voisi olla aloitteellinen ja vahvistaa merkittävästi EU-tasolla asemaansa.

Työelämän alueellakin Sirnö pitää EU:ta perinteittensä mukaisesti rauhanmissiona. Sitä ja sen mukanaan tuomaa hyvää pitäisi Sirnön mukaan olla varaa jakaa myös laajemmalle alueelle.

– Mitä laajemmalle sen paree. Etenkin jos siihen vielä liittyy kansainvälinen solidaarisuus ja tuki eikä niinkään muurien rakentaminen muuta maailmaa kohtaan.

n
Minna Sirnö

Filosofian maisteri Minna Sirnö, 43, kansanedustaja Tampereelta.

Tampereen kaupunginvaltuutettu.

Vasemmistonaisten puhenainen.

Poliittisena elämäntehtävänä on sekä pakolaisten ja laittomien siirtolaisten että suomalaisten köyhien ja työttömien leivästä huolehtiminen.

”Tunnustan olevani poliittinen eläin, koska…

Epätäydellisessä maailmassamme ihmisiä syrjitään ihonvärin, sukupuolen, sukupuolisen suuntautuneisuuden, vamman tai varattomuuden perusteella.

Parhaimmillaan politiikka tasoittaa epätäydellisessä maailmassamme tietä yhteisvastuulle, tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudella sekä antaa äänen äänettömille.

Ihmisten välinen epäsolidaarisuus ei ole luonnonvoima, vaan poistettavissa, jos vain niin päätämme. Siksi olen mukana politiikassa.”

Harrastaa laulamista, pilkkimistä, teatteria, elokuvia, dekkareita ja kivoja iltoja kavereiden kesken.

Mielimusiikkia: Bo Kaspers Orkester.

Kirja joka sykähdyttää: Jorge Amadon Kirjava Kissa ja Tytti Pääskynen.

Elokuva, joka vaikuttaa: Lauri Törhösen Raja 1918 ja Katariina Lillqvistin Uralin Perhonen.

Ruoka, joka maistuu: täytetyt kesäkurpitsat (ja suklaa ja salmiakki ja…)

Kaupunki, jossa viihtyy: maailma.

Lehti, jota lukee: No, Kansan Uutiset, tietty.

EU-parlamenttiehdokas nro 117.

www.minnasirno.fi