Aktia Pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen tähdentää, että kruunun heikkeneminen ei ole Ruotsille pelkästään eduksi. Vienti tulee kannattavammaksi, mutta esimerkiksi öljy ja muu tuontienergia kallistuu.
– Keskustelu on vinoutunut siihen suuntaan, että puhutaan vain metsäteollisuudesta, ei Ruotsin kansantaloudesta. Ruotsin talouden tilanne ei ole yhtään sen parempi kuin Suomenkaan, Tyrväinen sanoo.
Hän muistuttaa, että valuuttakurssit nousevat ja laskevat, eikä nykyinen tilanne välttämättä jää pitkäaikaiseksi.
– Jos valuuttakurssin voimakas heikkeneminen yhdessä maassa olisi peruste, jolla tuotantoa siirretään, olisin aika peloissani siinä tämän päivän heikon valuutan maassa, että kohta ne lähtee täältäkin.
Valuuttakurssivaihtelujen merkitys on Tyrväisen mukaan ylipäänsäkin vähentynyt yritystoiminnan globalisoituessa. Vientiteollisuudessakin käytetään aiempaa enemmän tuontipanoksia, joiden hinta nousee valuutan devalvoituessa. Lisäksi yritykset ovat pyrkineet vähentämään valuuttakurssiriskiä hajauttamalla tuotantoa eri valuutta-alueille.
Tyrväisen mukaan Ruotsi on tähän saakka pärjännyt Emun ulkopuolella imitoimalla euroalueen talouspolitiikkaa.
– Tämän seurauksena Ruotsin talouskehitys on muistuttanut hurjan paljon Suomen talouskehitystä koko euroalueen 10-vuotisen olemassaolon ajan.
Viimeisen reilun puolen vuoden aikana suuntaukset ovat valuuttakurssien osalta eriytyneet.
– Nykytilanteesta tulee pientä helpotusta ehkä Ruotsin metsäteollisuudelle, mutta isoa negatiivista vaikutusta niille aloille, joihin tuontihintojen nousu iskee kovimmin, Tyrväinen sanoo.
Niinpä ei hänen mukaansa vielä voida arvioida devalvoitumisen kokonaisvaikutusta saati sitä, mihin asetelma jää sen jälkeen, kun maailman taloustilanne on normalisoitunut.
– Vasta sen jälkeen on edellytyksiä ruveta puhumaan siitä, oliko Emun ulkopuolelle jäämisestä mitään hyötyä.